Neuvola ja äitiyspolivierailu

Tänään oli hyvinkin vauva-aiheinen päivä, kun ensin klo 13 suuntasimme (tällä kertaa jopa yhdessä) neuvolaan ja sieltä lähes suoraan klo 15 monikkovalmennukseen, joka olikin siis tällä kertaa äitiyspoliklinikalla.

Neuvolassa kyseltiin meidän kuulumisia yleisesti ja käytiin keskustellen läpi mun sekä miehen kotona täyttämiä lippulappuja, jotka koskivat parisuhdetta, tulevaa vanhemmuutta ja siihen kasvua, tukiverkostoa, elämää kuormittavia tekijöitä yms. Molempien piti täyttää omat lappuset ja sitten niitä piti kotona vertailla sekä jutella niistä kimpoavista ajatuksista. Tosi samanlaiset ajatukset meillä kaikesta olikin, mutta ei niistä sen enempää.

Verenpaineet mitattiin molemmilta (OK) ja hemoglobiini nappastiin minulta, se olikin parantunut eli vähennän hiukan rautaa 100mg:sta 50mg:aan. Kuunneltiin vauvojen sydänäänet ja helposti ne taas löytyi. Toisen vauvan syke oli vähän matalampi: aluksi 130-135, nousi myöhemmin vielä 140. Toisen vauvan syke pyöri lähempänä 150. Mies kysyikin mikä vaihtelu on normaalia ja nt vastasi, että 120-170 välillä pitäis sykkeet olla eli ihan normaalit meidän molemmilla natiaisilla :)

Siinä pötkötellessä sängyllä neuvolatäti otti vielä ensimmäistä kertaa sf-mitan. Minulla mitta oli noin 24,5cm ja koska mittaa seurataan yksösraskauden käyrällä, oltiin me ihan reilusti yläkäyrän yläpuolella. Mitan keskiarvon mukaan oltaisiin nyt noin rv 28 jos kyseessä olisi yksösraskaus. Me elellään kuitenkin nyt rv 22+2 ja nt:n mukaan mitta oli hyvä ottaen huomioon kaksosraskauden. Kuulemma hyvin kasvanut masu :) (Sf-mitta: symfyysi-fundusmitta, häpyliitos-kohdunpohjamitta; sikiön kasvun seuraamiseksi raskauden aikana neuvolassa mitattava häpyliitoksen ja kohdunpohjan (fundus uteri) etäisyys)

Puhuttiin mun tulevasta sairauslomasta. Ennakkoonhan sitä ei voida antaa eli ei nyt onnistukaan ihan niin helposti kuin aattelin. Tai siis pitää ehkä vähän osissa hakea. Eli oletetaan, että oon vain yhden viikon nyt töissä. No, sitten meen työterveyteen hakemaan viikon saikun 9. kesäkuuta asti, jolloin on seuraava ultra. Sieltä pyydän sitten saikun 16. kesäkuuta saakka, koska vasta sinne sain neuvolalääkärille ajan. Tää lääkäri sitten kirjoittaa sen pidemmän sairausloman. Jos oon töissä vielä kaksi viikkoa, niin muuten sama, mutta ei tartte sit työterveyteen mennä vaan sinne ultraan 9. kesäkuuta kuten aiemmassakin esimerkissä. Sen verran väsyttää seisominen, että luulen, että toi kaks viikkoa töitä on ihan maksimi!

Saatiin myös raskaustodistus ja nyt voidaan rueta hakemaan tukia Kelalta. Äitiysraha- ja vanhempainrahahakemukset sekä äitiysavustus (muistaakseni). Äitiysavustushan me saadaan triplana: ajateltiin ottaa kaksi äitiyspakkausta ja kolmas tuki sitten rahana.


Monikkovalmennuskerta keskittyi tänään synnytyskuvioihin ja synnytyksen jälkeisiin juttuihin jos vauvojen kanssa joudutaan esimerkiksi jäämään teholle hetkeksi tai pidemmäksikin aikaa tarkkailuun. Äitiyspolin tiloissa meitä kierrätti kätilö sekä vauvojen teho-osastolle sen osaston hoitaja. Teholla oli rauhallista eikä mitään paniikinomaista tuntua kuten kuvitella saattaisi. Kovin vähän siellä oli nyt vauvoja, mikä on tietysti hyvä asia. Nähtiin perhehuone, jossa oli äiti pienen 3vrk:n ikäisen vauvan kanssa viettämässä aikaa ennen kuin pääsevät normaalille osastolle pois teholta. Eipä siellä mitään ihmeitä näkynyt (oli kovin rauhallinen hetki), mutta kokonaisuuskuvaksi jäi oikein hyvä ja jopa leppoisa fiilis. Joku iskä siellä piti pientä vauvaa sylihoidossa jne.

Kätilö kertoi synnytysjutuista ja kivunlievityskeinoista. Sivuttiin normaalia alatiesynnytystä ja leikkauksen mahdollisuutta (otettiin erityisesti myös kaksosjutut huomioon) sekä käytiin visiitillä synnytysosastolla. Synnytyssaleihin tai leikkaussaliin ei tällä kertaa päästy, koska ne oli ilmeisesti varattuna. Tämmöistä kierrostahan ei normaalisti järjestetä yksösodottajille vaan tää oli ihan meidän monikko-odottajien etuoikeus! Normaali synnytysvalmennuskerta yksösille tapahtuu isossa auditoriossa eli sinänsä tää oli kyllä tosi hyvä juttu meille :)

Mitähän muuta? Hirmusen hankala lyhentää monen tunnin jutut tälleen lyhykäiseen blogipostaukseen :D Ihan mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan. Pientä infoähkyä havaittavissa loppumetreillä, mutta parempi niin. Missään vaiheessa meitä ei mitenkään "peloteltu" vaan nimen omaan vauvojen teho oli paikka pienen ihmiselämän alun tukemiseksi, synnytys menee useimmiten hyvin ja jos tulee jotain ongelmatilanteita niin kaksossynnytyksessä on paljon tukihenkilöitä paikalla jne. Tästä ihmispaljoudesta kyllä vähän "varoiteltiin" samalla ettei tule yllärinä, että synnytyksessä on mukana MONTA henkilöä. Voi olla esim. pari kätilöä, lasten lääkäri, gynekologi tai kaksi, ehkä vielä pari opiskelijaa jne :D

Semmoinen päivä tänään. Teen vielä myöhemmin postauksen rv 23:n jutuista ja omista fiiliksistä. En viitsi enää tähän samaan, kun tämäkin juttu vaan venyy :D

Viikon meininkiä ja tänään rv 22+0, jes!

Muutama päivä hurahtanut ilman kirjoittelua. Mitäpä tässä on nyt sitten tapahtunut? Koitan muistaa...No ekanakin on ollu ihan uskomaton kesäviikko. Lämpöä on piisannut reippaasti yli +20, parina päivänä lähemmäs +30 astetta! Pikkusisko tuli alkuviikolla kyläilemään pariksi yöksi. Käveltiin pikkulenkkiä rantaraitilla, syötiin vähän evästä rannassa, kaupungilla palloiltiin jokunen hetki, käytiin yhdessä monikkovalmennuksessa, tehtiin sapuskaa, saunottiin ja nautittiin limua parvekkeella yms. Kiva, että sain vähän seuraa. Valitettavasti sisko joutui kuuntelemaan mun valitusta, kun oli just pahat päivät allergian suhteen! Tosi rasittavaa, mutta ei nyt ihan sisällekään oo voinut linnoittautua, kun on niin upee alkukesä ollut!

Perjantaina käväisinkin sitten työterveyslääkärillä kyselemässä, olisko mahdollista saada reseptillä jotain vahvempaa allergialääkettä. No, ei sieltä oikein apua tullu. Allergialääkkeitä ei oo (tietenkään) pystytty testaamaan raskaanaolevilla, joten haittavaikutukset ovat tuntemattomat. Cetirizin (esim. Zyrtec ja muut edullisemmat johdannaiset) on vanhimpia tunnettuja allergialääkkeitä ja niistä ei oo ainakaan mitään raportteja haitoista tullut, joten sitä nyt sitten syön edelleen. Voin kuitenkin ottaa yhden tabun sijaan kaksi eli jospa se vähän auttaisi. Silmätipat auttaa ajoittain, nenäsumute on mun mielestä hankalakäyttöinen. Nenän pitäis olla tyhjä ennen kuin sitä suihkuttaa ja vaikka näin olisikin, niin mun nenä ainakin alkaa heti vuotamaan, kun sumutetta laittaa. Sitten on melkein pakko niistää ja lääkeaine lähtee taas sieraimesta pois. Eli mikä hyöty?

Monikkovalmennuksessa käsiteltiin mm. erilaisia hankintoja ja niiden hyödyllisyyttä monikkoperheessä, puhuttiin autoista, turvakaukaloista, sittereistä, imetystyynyistä ja itse imetyksestä. Tai naiset jäi puhumaan imetyksestä, kun miehen siirtyi erään monikkoperheen isän kanssa juttelemaan miesten kesken toiseen huoneeseen. En tiedä mitä siellä puhuttiin, kun ei oma mies taaskaan päässy paikalle. Harmi, koska ois varmaan ollu kiva saada tuota miesnäkökulmaa asioihin. Imetysasiat oli ihan mielenkiintoisia ja kyllähän sitä toki yritetään jos vaan yhtään onnistuisi. Stressiä en aio kuitenkaan ottaa, se ei ole mikään äitiyden merkkipaalu. Pitää ymmärtää, että kaikilta se ei vain onnistu esim. huonon maidontuotannon vuoksi, vauvan imuote ei ole hyvä tms. Muistetaan kuitenkin, että kaksostenkin täysimetys on ihan mahdollista ja siihenkin on sitten apua saatavilla esim. tukihenkilöiden kautta. Meidän toinen valmentaja onkin tällainen tukihenkilö.

Työ- ja saikkujuttua: Nyt olisi vielä pari päivää vapaata, saikkupäivä ja maanantaina vapaapäivä. Sitten palaan kolmeksi päiväksi töihin, jonka jälkeen heti aikoja sitten toivottu vapaa viikonloppu. Sitä seuraavalla viikolla olisi töitä ma-ke, jonka jälkeen kaksi vapaata ja sitten la-su töitä. Ajattelin, että jos jaksan, niin teen nää pari viikkoo töitä ja sitten taitaa olla mun aika jäädä kokonaan pois. Eli olisin tällöin noin rv 24, kun pois jäisin. Mun työ huomioonottaen varmaan aika hyvä ajankohta. Ei nimittäin tuo liikkuminen ole enää niin mukavaa: hengästyttää helposti ja selkä toki on edelleen jumissa. Maanantaina on tavallinen neuvolakäynti ja pitää siellä nyt kysellä, että milloin voisin tavata neuvolalääkärin, koska sen pitäis kirjoittaa se pitkä saikku äitiyslomaan saakka.


Tänään tuli täyteen 22 raskausviikkoa!
Käytiin hakemassa mulle mammacaprit eräältä myyjältä (5€) ja ajettiin satamaan, missä olikin kalamarkkinat. Myös M+O+pikku A tulivat sinne ja vähän aikaa kierreltiin ympäriinsä kojuja katsellen. Ihanat jätskit ostettiin ja herkuteltiin. Mulla alko tehdä tiukkaa seisominen ja kävely, ois tehny mieli käydä kaksinkerroin välillä. Selkä on jotenkin mutkalla, kun maha vetää sitä kai eteen? Ei hirmu kauaa oltu, mutta sanoinkin sitten miehelle, että en haluis silti vielä kotiin, kun täällä sit vaan sisällä nököttää. Lähettiin sitten vielä käymään Hong Kongissa ja ostin pari kukat parvekkeelle. Kotona pyörähdettiin vain pikaisesti ja lähdettiin saman tien tuohon lähipubin terassille, itsehän olin limulinjalla. Kotona myöhemmin pikkupäiväunet, jonka jälkeen Suomi-Tsekki jäkispeli ja ylläriylläri Suomihan pääsi nyt sitten pelaamaan finaaliin Venäjää vastaan. Huomenna siis jännitetään sitä! Hopeakin on ihan hyvä saavutus, mutta oishan se kulta aika jees :) Siinäpä se päivä. Ukko kattoo nyt jaliksen jotain finaaliottelua ja mä netistä Suurinta pudottajaa. Plää, selkä ei kestä normaalia istumistakaan. Piti tuoliakin vaihtaa ja ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään! Tai oikeastaan vetää ton kyljen jotenkin jumiin.On tämä elämä heleppoo!

Kesäkesäkesäkesä tuleeeeee! Hiljalleen.

Aamun show:ta + Monikkovalmennus I

Vapaapäivän aamu ja meni kyllä unien suhteen vähän plörinäksi. Ensin heräsin noin puol 8 vessaan ja ottamaan rautalääkkeen. Päätin, että valvon kasiin asti, koska tällöin alkaisi soittoaika fysioterapeutille (selän takia). Kasin aikaan soitin siis ajanvaraukseen, selvitin tilannettani ja sain ajan fyssarille kesäkuun alkuun. Sen jälkeen soitin työterveyteen ja kyselin mahdollisuutta päästä fyssarille sitä kautta - hiukan nopeammin. Onnistuisi jos kävisin ensin hoitajalla tai lääkärillä. Varasin siis ajan hoitajalle huomiseksi. No, sitten nukuin hetkisen ja heräsin, kun puhelin soi. Terveysasemalta soitettiin, että pääsisinkin fyssarille jo perjantaina!(peruutusaika varmaan?)! Okei, hieno juttu! Taas nukkumaan. Seuraavaksi herään, kun ovikello soi. Arvaan, että siellä on postia tulossa (ostettuja mammavaatteita). Ryntään peitto ympärillä ovelle ja silmät lähes kiinni nappaan paketit ovenraosta. Kamala olo, nousin liian äkkiä! Ovi kiinni ja vauhdilla sängylle makuuasentoon: kylmä hiki, paha olo, pyörrytys. Selvisin tajuissani, mutta läheltä liippas. Mitäs sitten? Noo, sitten taisin nukkua taas pari tuntia ja lopulta herättyäni soittelin vielä työterveyteen ja peruin huomisen hoitajan ajan. Puuh!

Päivällä olin sitten ihan tööt. Pakko oli kuitenkin rientää kauppaan ja tehdä ruokaa. Kai se on ihmisen syötäväkin? Ruoka uunissa ja siinä välissä pikaimurointi sekä tiskien pesu. Johan ne taas lillui tossa altaassa pari päivää odottelemassa... Päätä alkoi särkemään, ihan huippua! Pikapäikkärit ennen monikkovalmennukseen lähtöä.

Monikkovalmennuksen ensimmäinen kerta oli siis tänään klo 17.30-19.30 Suomen Monikkoperheet Ry:n tiloissa keskustan liepeillä. Paikallisyhdistys tämän alla on Keski-Suomen Monikkoperheet Ry. Valmennusta oli vetämässä kaksi vapaaehtoista yhdistyksen toimijaa ja heillä molemmilla on omat kaksoset eli kokemusta monikkoperheen arjesta löytyy. Monikko-odottajia oli 8-9 perhekuntaa, yksi perhe ei tainnut olla paikalla. Kuuleman mukaan tosi iso ryhmä tällä kertaa, joskus perhekuntia vain pari-kolme.

Valmennuksessa on eri teemoja ja tämän kerran teemana oli monikkoraskaus. Kävimme läpi tällaisen netistä löytyvän diasarjan KLIK. Diasarja löytyy siis tuolta Suomen M.perheet Ry:n sivuilta. Diasarjassa aiheena mm. monikkoraskauden yleisyys, monikkoraskauden synty, monikkoraskauden seuranta, raskauden erityispiirteet, synnytystavan valinta, monikkolasten syntymä, isän rooli synnytyksessä, sairaala-aika jos sinne joudutaan esim. jäämään tehohoitoon tai seurantaan. Näiden infojuttujen lisäksi siis juteltiin kaikesta mitä siinä välissä mieleen tuli eli kysymysten ja kommenttien kautta puhuttiin myös erilaisista oireista, valmentajat kertoivat omista synnytyksistään ja miten ne sujuivat, pari isää kertoi kokemuksiaan jo koetuista synnytyksestä (parilla perheellä siis jo esikoinen kotona, muut esikoisodottajia), arjen kuvioitakin vähän jo sivuttiin (näistä myöhemmilla kerroilla enemmän) jne. Pisimmällä ollut odottajaäiti taisi olla viikoilla 26 tällä hetkellä ja pienimmillä viikoilla 16. Oli puhetta töistä ja töissä jaksamisesta, syömisestä, painonnoususta ja ennakkokäsityksistä, kaksosten ihastelijoista ja siitä, haluaako heitä kotiin synnytyksen jälkeen vai haluaako rauhassa tutustua uuteen elämään ja vauvoihin perheen kesken. Kaikenlaista juttua, mitä nyt mieleen juolahti!

Oli kivan oloinen porukka, valmentajat mukavia ja jutut mielenkiintoisia. Info-osuusjutut oli kyllä jo aika tuttuja, kun oon jo netissä tutustunu noihin asioihin, mutta uskon, että seuraavilla kerroilla uusia asioita tulee enemmän! Seuraava kerta käsittelee vissiin arkea, sitten on synnytystä koskeva kerta keskussairaalalla ja viimeinen kerta on myös arkikuvioista.


Sitten vielä tähän lopuksi....jotain ilmakuplia tuntuu nyt alavatsassa. Siellä ne möyrii ja alkaa muksia mua enemmän! Jee! Oon pieniä liikkeitä tuntenut jonain päivinä, mutta toisinaan ei taas yhtikäs mitään! Ehkä tästä hiljalleen alkaa sekin muuttua... ♥♥