Huhti- ja toukokuu kuvin

Huhtikuu

Ystävän babyshower-juhlissa oli jos jonkinmoista herkkua. (Vauva syntyi alle 2 vrk sitten, onnea ♥ )

Uudet Puky-merkkiset potkupyörät. Ensin harjoiteltiin sisällä ja kun saatiin molemmille kypärät, uskaltauduttiin ulos potkuttelemaan ja hyvin nopsasti homman juju tajuttiin. Etenkin Nopsu meni kovaa kyytiä jo parin päivän jälkeen! Hilulla vaati hiukan enemmän aikaa oppia potkimaan sujuvasti, mutta nyt menee jo vauhdilla hänkin!

Ylpeät pyörien omistajat!

V-täti kävi kyläilemässä. Vauvamasu kasvaa vaan ja juhannuksena LA! Kohta minustakin tulee täti ensimmäistä kertaa! ♥

Toukokuu

Puistossa touhuilua

Kuopion landemummilassa käymässä ja M-täti antamassa kottikärrykyytejä.

Siskon babyshowereissa Turussa ja samalla lyhyt yökyläily

Läheisen perhepuiston kevätkarkeloissa koristeltiin kiviä, syötiin jätskiä ja poppareita, kiikuttiin ja laskettiin mäkeä

Retkellä kolmistaan. Mukana vähän eväitä ja reipasta mieltä :D

Retkieväänä croissantit, rusinat ja taidettiin donitsejakin syödä :p Juomana lapsilla vesi ja mulla cola. Oli ihanan lämmin päivä - kesä tulee!

Työporukalla vietettiin hauska virkistyspäivä: rallisimulaattorilla kisailtiin hampaat irvessä yms. pelejä, saunomista, talviturkin heittoo ja karaokee

Sairastelua muiden kuulumisten ohella

Sairastelut lapsiperheessä ei ole herkkua. Ihan vaan jos joku ei vielä tiennyt...

Marraskuun loppupuolella meille kotiutui lasten ensimmäinen oksennustauti - ihanaa, tätä olinkin jo innolla odottanut! Ensin aloitti tyttö puolen yön paikkeilla lauantaina ja jatkoi noin 4.30 asti aamulla oksennellen 10-20 min välein. Hankalinta oli se, että tyttö halusi aina nukkumaan takaisin ja siinä pötkötellessä tuli pian uusi paha olo. Onneksi hän yleensä nousi itse seisomaan ja mä hyppäsin sängyn vierestä äkkiä sankon kanssa paikalle. Aamuyöllä alkoi olla kaikilta puhti poissa ja loppujen lopuksi tyttö nukahti mun syliin, oksensi välissä ja jatkoi taas unia siinä vähän pystymmässä asennossa sylissäni. Vihdoin paha olo meni ohi ja sain hänet omaan sänkyyn nukkumaan ja pääsin itsekin hetkeksi nukkumaan (tietysti työpäiväkin oli edessä). Maanantaina päivällä aloitti poika ja mies, jee. Onni onnettomuudessa, että minä olin vielä ihan ok-vointinen ja lisäksi yö meni ihan hyvin, koska koko ilta meni sankon ääressä (noin 4h myös kesti tämä rupeama). Minä itse säästyin vessanpöntön halailulta, mutta olin kuitenkin muiden jälkeen pahoinvoiva, väsynyt ja kuumeinen (olin jokusen päivän sairauslomallakin). Myös muilla oli jonkin verran lämpöä.

Tuosta kamalasta taudista selvittiin, mutta nyt meillä ollaan taas kipeänä - flunssakuumeessa tällä kertaa. Pojalle nousi kuume 2. päivä muistaakseni ja tytöllä nousi kuume 5. päivä. Koko perhe ollaan nuhaisia ja etenkin pojan ruokahalu on ollut kadoksissa. Omituista nämä sairastelut, kun aiemmin tämän 2v 3kk:n aikana ei ole ollut kuin jokunen kuumepäivä molemmilla. No, jospa tämä tästä hiljalleen rauhottuisi.


Muutoin elämä on ollut ihan perinteistä arkea ilman suurempia kommervenkkejä. On käyty lasten isossa puuhapäivä-tapahtumassa, monikkoperheyhdistyksen pikkujouluissa ja naapuritalon tytön 2-vuotis synttäreillä. Isänpäivän tienoilla ajelin lasten kanssa Kuopion landemummilaan vähän ex-tempore ja siellä oli tietysti taas kiva viettää aikaa :) Samaisella reissulla oli "pienimuotoiset" sukujuhlat, kun menimme ravintolaan syömään juhlistaen minun pappani 82-vuotispäivää. Onneksi ravintolasta löytyi erillinen tila meidän porukalle, koska kyllähän meitä varmaan 40 hlöä oli kaikki pienimmätkin mukaan laskettuna. Kaikki sujui tosi hyvin ja muksuille maistui lihapullat ja suolattomat ranskalaiset :D

Puuhapäivä liikuntahallilla

2-vuotis neuvolakäyntikin oli (vähän myöhässä 2v 2kk) sekä pojan viimeinen keskoskontrolli lastenpolilla. Enää käyntejä ei tosiaan tarvita, koska kaikki on hyvin kehityksen saralla. Polilla ei ollut mitään kovin kummoista, pikkuisen tuntui turhalta käynniltä ja pitihän siitä se noin 40e maksaakin: juteltiin, lapset leikkivät ja perusjutut kuten sydämen kuuntelu yms. Polilla pojan mitat olivat noin 11,3kg/86,7cm/48cm ja neidillä neuvolassa 11kg/84cm/48cm. Molemmat ovat alkaneet puhua yhä enemmän ja etenkin Nopsulla on usein paljon asiaa. Hän on ehkä hiukan kehittyneempi tällä hetkellä puheensaralla. Hampaiden harjaamista itse harjoitellaan, lastenlauluja yritetään laulaa mukana, kuperkeikkoja heitellään ja tasajalkaa hypitään. Lempparijuttuja tällä hetkellä taitaapi olla mm. Pikku Kakkonen ja lastenlauluvideot youtubesta (laulavat näissä mukana), dublot, leikkikeittiö + leikkiruuat, sormiväreillä maalaaminen ja sohvalta alas tyynyille hyppiminen. Kiukkukohtauksia on taas ollut aika runsaasti tuolla pojalla :( Ne vaan syö mun hermoja niiiin paljon. Kunpa tää olisi joku vaihe tai liittyis jotenkin tähän sairasteluun ja kun on joutunut olemaan sen takia paljon vain kotona sisällä.

Ai niin, poju kaatui lokakuussa(?) mopolla ulkona ja hammas kolahti huuleen ja maahan sen verran, että ekanakin verta tuli kiitettävästi (onneksi pihalla oli hiukan lunta, koska paperia ei ollut taskuissa yhtään, tietenkään) ja toisekseen toinen etuhammas on nyt mustunut. Ei se onneksi tunnu heiluvan joten eipä sille mitään nyt voi. Pari päivää kys. tapahtuman jälkeen Hilu-neiti sitten rimpuili vaipanvaihdossa sen verran, että liukastui lattialla ja kaatui naama edellä lattiaan. Ja tietty sama juttu: huulessa reikä ja kaamee määrä verta. No, äkkiä vessaan ja lavuaariin sylkemään ja huuhtomaan suuta vedellä. Velikin meinasi vähän huolestua, mutta pysyi rauhallisena varmaan siksi, että itse pysyin myös ja kerroin, että siskoa sattui ja ei ole mitään hätää.

Touhuja kotona ja puistossa

Sitten asiasta kymmenenteen! Joulua en ole juurikaan tänne meille kotiin laittanut: pari tonttua hyllyn päälle lyhdyn viereen, pallovalot, joulutähti eteisen lipaston päällä, minijoulukuusi minkä lapset koristelivat hienosti yhteistuumin ja tosi hienosti :) ja siinäpä se oikeestaan onkin. Mä en nyt vaan jaksa vaihtaa verhoja tms. ja aaton molemminpuolin ollaan mitä luultavammin mummiloissa kuten tähänkin saakka. Mites teillä aiotaan viettää joulua? :)

 Hyvää joulunodotusta Sinulle!

Alkusyksyn touhuja ja tapahtumia

Edellisessä postauksessa kirjoittelin vähän meidän haastavimmista päivistä, mutta todettava on, että on tämä syksy ollut myös tosi mukavaa aikaa :) Ajattelin vähän nyt kerrata joitain tapahtumia alkusyksystä ja muistella mitä kaikkea ollaan tehty.

Ekanakin ollaan ulkoiltu paljon, tai no varmaan ihan normimäärä eli yleensä 2 x päivässä. Tavallisten puistoreissujen lisäksi ollaan kuitenkin käyty myös samoilemassa metsäpoluilla ja harjoiteltu liikkumista ilman rattaita. Kuulostaa ehkä ihan iisiltä, mutta kun on kaksi vauhdikasta ja omapäistä 2-vuotiasta niin ei se aina mene ihan kaikkien oppien mukaan ;) Yllättävän hyvin on kuitenkin mennyt ja kohtuullisen hyvin lapset tottelevat, kun käskytän tienreunaan jos vastaan tai takaa tulee esimerkiksi pyöräilijöitä. Myös autojen liikkeitä saa kytätä aika paljon, koska tässä lähimmillä kävelyteillä ajaa joskus huoltoautoja ja muita autoja, jotka menevät talojen pihoihin.

Haastetta tilanteen hallitsemiseen tuo myös se fakta, että aina molemmat eivät halua kulkea samaan suuntaan tai samaan tahtiin. On vain pakko yrittää pitää molemmat lähellä, pyytää toista odottamaan jos toinen on hitaampi jne. jotta tuolla uskaltaisi kävellä ilman, että kukaan jää pyöräilijöiden tai autojen alle. On myös tullut vastaan tilanteita, että toinen ei suostu liikkumaan ja sitten on vain nakattava tyyppi kainaloon ja mennä kiltisti kulkevan perään. Jos rattaat on mukana, ollaan silti kävelty osa matkaa ja tällöin homma on paremmin hallinnassa, koska usein ipanat haluavat pitää rattaista kiinni ja jos jompi kumpi ryhtyy niskuroimaan, voi hänet laittaa rattaisiin ja kävellä vain toisen kanssa.

Summasummarum, hyvin on kävelylenkitkin menneet ja molemmat jaksavat kyllä kävellä hyvin halutessaan. Ollaan pari kertaa tehty tosi pitkäkin metsäkävelylenkki: toisella kerralla olin yksin ja paluumatkalla kannoin molempia vuorotellen olkapäillä vähän aikaa, toisella kerralla mukana oli lasten eno, mutta tällöin kävelivät kuitenkin ihan koko matkan. Metsässä on ihmetelty puita, puiden juuria, kiviä, sammalta, käpyjä, sieniä...

Puistoreissujen, kävelyretkien yms. lisäksi ollaan oltu ihan tässä meidän pihapiirissä ja suurimmaksi hitiksi on muodostunut potkumopoilla hurjastelu! Välillä pihalla on myös meidän seinänaapurin ja naapuritalon ihanat äidit lapsineen, jolloin lapset ovat joutuneet opettelemaan mopojen jakamista muiden lasten kanssa ja oman vuoron odottamista. Kuten ennenkin meidän kaksikosta tyttö on hiukan sosiaalisempi muiden lasten suhteen kuin poitsu. Pihalla kuten myös puistossa tyttö seurailee enemmän muiden lasten touhuja ja saattaa mennä lähelle katsomaan leikkejä ja ehkä mukaankin. Poika on vähän enemmän omissa oloissaan, mutta kyllä hänkin näyttää nauttivan muiden lasten läheisyydestä ja mielellään kotiin lähtiessä molemmat antavat halit naapureiden lapsille ja joskus äideillekin. On ylipäänsä tosi kiva, että muksuilla on samanikäisiä kamuja tässä ihan vieressä ja oppivat pihalla touhuillessaan hiukan sosiaalisia taitoja. Päiväkodissa kun meidän lapset eivät siis vielä ole.

Lasten täti, minun siskoni, kävi meillä oleskelemassa muutaman päivän syyskuun alussa ja oli tosi ihanaa touhuta yhdessä. Lapset tykkäsivät kovasti ja mikäs sen kivempaa kuin kasvattaa suhdetta tädin kanssa. Käytiin mm. vähän pyörimässä kaupungilla, Prisman puuhapaikassa leikkimässä ja tsekkaamassa pikkuveljemme ( + avopuolison) uusi asunto.

Viime viikonloppuna me lähdettiin vuorostamme kyläilemään Tampereelle miehen veljen perheen luokse. Sielläkin oli tosi nastaa ja käytiin jopa miehen (+ miehen veljen) kanssa katsomassa Ron Mueck:n taidenäyttely ja lapset olivat sillä aikaa muiden hoivissa. Tulevana viikonloppuna suunnataan vuorostaan Kuopioon mummoloimaan vielä ennen mun töihinpaluuta.

Mitäs muuta vielä, hmm. No itse olen käynyt viettämässä lapsivapaata mm. leffassa ystävän kanssa ja samaisen tyypin kanssa lähdettiin onnibussilla Mikkeliin toisen kaverin luokse. Käytiin syömässä, rupateltiin, laitettiin kasvonaamiot, nautittiin sihijuomaa, tehtiin ruokaa, ehostettiin itsemme ja käytiin vähän rimpsalla. Oikein mainio reissu! Vähän syysflunssaa podettiin viikko-pari sitten lähinnä nuhan muodossa - onneksi ei tullut kuumeilua tai muuta, koska olin justiinsa flunssan tullessa viikonlopun lasten kanssa kolmistaan miehen ollessa kalareissulla. Ehdin jo vähän säikähtää, kun oma olo oli torstai-iltana ihan kaamea. Ei olis ollu kovin herkkua olla kipeenä ja huolehtia mukeloiden viihdyttämisestä koko viikonloppu yksin. Ja sitten vielä "asiasta kukkaruukkuun" eli ystäväperheemme sai elokuun alussa toisen tyttären, hän on oikein suloinen pakkaus :) Onnea, onnea, onnea!

Tämmöisiä kuulumisia meiltä tällä kertaa. Mukavaa syksyä! 

Kaksikkomme 2 vuotta!

Niin se vaan vintiöiden toinen syntymäpäivä tuli ja meni! (11.8.)

Kuulin vähän aikaa sitten lausahduksen, että "lasten kanssa päivät kuluvat hitaasti, mutta vuodet nopeasti" ja tämän voin kyllä allekirjoittaa lähes täysin :D Toisinaan päivät täyttyvät uhmakkaiden, kiukuttelevien ja toisiaan kiusaavien sisarusten huudosta. Tällöin tuntuu ettei päivä pääty ikinä ja kun vihdoin saa lapset yöunille, voi huokaista helpotuksesta. Onneksi kaikesta tästä huolimatta meillä on kaksi valloittavaa, iloista, nauravaa, hupsuttelevaa leikki-ikäistä ♥ ♥

PUHE
Vintiöt ymmärtävät jo todella paljon puhetta, vaikka itse tuottavatkin vasta yksittäisiä sanoja. Käytetympiä sanoja taitaa olla mm. äiti, isi/isä, "siskon/veljen nimi", popo!!!!! (mopo), EI!!!!! , auto, kukka, amppu (lamppu), tiitti (kiitti), pappa, mumma/mum (mummi), kakka, pishi (pissi), poppu (loppu), ikki (rikki), poish (pois), täää (täällä). Näiden lisäksi on toki muitakin harvakseltaan ja sanottuja sanoja. Molemmat yrittävät toistaa sanoja pyydettäessä :)

LEIKIT
Vauhtia piisaa ja molemmat juoksevat jo vauhdilla pitkin maita ja mantuja. Tällä hetkellä suosikkijuttu on työntää potkuautoa/nukenrattaita/kävelykärryä/kottikärryjä ja potkuautolla ajetaan myös niin kovaa, että äitiä melkein heikottaa ;) No ei vaineskaan! Joskus vähän saattaa jäädä varpaat alle, kun potkuautolla jyrätään, mutta ei muuta havereita ole käynyt :D Kotona myös rakennellaan dubloilla ja leikitään keittiöleikkejä, leikitään säikyttelyleikkiä, lauletaan (+laululeikit) ja luetaan kirjoja, katsellaan Pikkukakkosen ohjelmia vaihtelevalla menestyksellä jne. Kyselin tuossa justiinsa tänään eräässä monikkoperheryhmässä vinkkejä leikki-ikäisten kanssa touhuiluun ja sainkin sieltä hyviä ideoita. Samat leikit kun ei aina tietenkään jaksa kiinnostaa, joten olisi kiva saada vähän vaihtelua päiviin lapsille sekä tietysti myös itselle. Uudet, kiinnostavat jutut vois luoda vähän seesteisempää meininkiä tähän huusholliin.

Leikkipuistossa ja kotipihassa touhuillaan mielellään: lasketaan mäkeä, työnnetään mopoja, tehdään hiekkakakkuja, kiikutaan jne. Matkalla puistoon tai minne tahansa muualle, bongaillaan mopoja - jatkuvasti! Popopopopopooo, popo, popo! Vesileikit on IN niin vesisateessa ja -lätäköissä, uimarannalla kuin omassa kylppärissäkin. Jos kysytään "mennäänkö kylpyyn" on vastaus kovaääninen ja iloinen "JOOOOO!" ja samalla juostaankin jo kylpyhuoneen suuntaan. Joskus jos ilta tuntuu pitkältä, voi laittaa lapset läträämään kylpyammeeseen niin saa vähän tapettua aikaa ;)

Leikkiessä tulee nykyisin aika paljon tappeluja. Molemmat haluavat aina juuri sen lelun/potkuauton tms. mikä toisella on. Sitten yks huutaa, kun toinen yrittää viedä käsistä kaiken ja toinen huutaa, koska "varastelu" kielletään eikä saakaan sitä mitä haluaisi. Joskus on myös esiintynyt puremista tai toisen muksimista. Onneksi kuitenkin aika vähän! (Kop kop.) Molemmat purevat joskus itseään kädestä hermostuessaan. Nää tappelut on kieltämättä hermoja raastavia tilanteita, koska poitsu on edelleenkin  herkkä (kuten ollut lähes aina) jatkamaan huutoa, itkua ja kiukkua aika kauan. Ja ääni on kova! No, ei kai tässä auta kuin kestää o.O

RUOKAILU JA PÄIVÄRYTMI
Molemmat juovat itsenäisesti tavallisesta kahvallisesta kupista (menis kyllä ilman kahvaakin) sekä syövät itsenäisesti lusikalla tavallista ruokaa. Meillä ruokaillaan 4 kertaa päivässä: aamupala on klo 9-10 ja sen jälkeen hengaillaan vähän kotona ja sitten yleensä mennään ulkoilemaan. Lounas syödään klo 12-13 maissa ja sen jälkeen leikitään kotona sekä mennään päiväunille noin klo 13-14 välillä. Joskus päikkärit on vain 1,5h ja joskus menis helposti melkein kolmekin tuntia. Useimmiten neljän maissa joutuu jopa herättämään ettei unet mene liian myöhäiseksi. Meillä on tosiaan vähän myöhäinen rytmi, koska lapset ovat vielä kotihoidossa joten varhain aamulla ei ole kiire päiväkotiin ja töihin. Klo 16-17 välillä syödään päivällinen ja iltapala on noin klo 20. Päivällisen ja iltapalan välillä ollaan usein ulkona, joskus oleskellaan kotona, kyläillään tai käydään vaikka porukalla kauppareissulla. Yöllä nukutaan täydet yöunet noin klo 21/22 - klo 8/9. Parasta on, että aikataulu ei ole mitenkään kiveen hakattu, vaan siitä voi aika helposti joustaa :)

SYNTTÄRIJUHLAT
Syntymäpäivää juhlistettiin tänä vuonna useasti eri kokoonpanoilla :D  Tampereella käytiin kesälomareissulla ja samalla kahviteltiin lasten setien perheiden kanssa. Sitten oli vuorossa lomareissu Kuopioon ja siellä kahviteltiin landemummilassa kokoonpanolla: isovanhemmat, tädit ja eno kumppaneineen sekä isomummi. Kotona juhlittiin leikkitreffien muodossa eli kutsuin tänne meille naapuritaaperot äiteineen ja sitten kävimme vielä ystäväperheen luona kakkukahveilla sekä samalla tavattiin ensimmäistä kertaa heidän pieni, ihana vauvansa. Monenmoista lahjaakin lapset saivat, suurkiitos niistä kaikista! :)

Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraava vuosi tuo tullessaan :)
ONNEA vielä äidin rakkaille!

Irtiottoa lapsiperheen arjesta

Kesä-heinäkuun vaihteessa lähdin parin yön reissulle pikkusiskoni tykö. Mukaan lähti myös toinen pikkusiskoni ja yhdessä köröttelimme Onnibussilla Turkuun aika edulliseen hintaan. Rahaa ei ole liikaa näin kotihoidontuella "hummaillessa", mutta yhteensä 15 euron bussilippu (meno-paluu) ei tuntunut kovin pahalta. Ja ennen kaikkea oli tositosi kivaa irtautua tästä omasta arjesta hetkeksi ja viettää aikaa siskosten kesken! 

Ruissalossa

Olenhan mä toki käynyt illanvietoissa yms. omissa menoissa, mutta öitä en ole kuitenkaan ollut poissa kotoa nyt lasten ollessa pieniä. Painottaisin vielä, että olisin kyllä voinut olla öitä poissa aiemminkin, mutta eipä ole yöpymistä vaativaa menoa ollut. (Hetkinen...Kuopiossa ollessa mies otti joskus lapset omien vanhempiensa luokse yöksi ja mä jäin omieni luokse eli ainakin sen yhen kerran oon ollu yötä eri paikassa kuin ipanat. Wuhuu!) Kun sisko sitten sanoi, että toinen sisko olis tulossa hänen luokseen ja kysyi tulisinko minäkin, niin en epäröinyt. Mies pärjää lasten kanssa oikein mainiosti, tietenkin, onhan hän heidän isi. 

En ehkä ihan täydellisesti ymmärrä äitejä, jotka eivät pysty olla erossa lapsistaan omien menojen vuoksi - ei ns. oman elämän tartte loppua lasten saamiseen. Tietysti tämä on jokaisen oma asia, mutta ehkäpä mielelläni kuulisinkin (ei herneitä nokkaan siis), että jos juuri sinä lukija et halua irtautua lapsestasi/lapsistasi päiväksi tai pariksi, niin onko siihen joku tietty syy? Ymmärrettävää on tietysti jos esim. imetys sitoo äidin lapseen tai/ja jos kyseessä on pieni vauva. Miehen työt (tai äidin työt) voi myös olla yksi syy, miksei äiti voi lähteä vaikkapa parin päivän reissulle. Ehkä lapsia on isompi liuta, jolloin on hankalampaa (uskoisin) lähteä pidemmäksi aikaa pois. Mutta...niitä muita syitä olisikin mielenkiintoista kuulla :) Tai ylipäänsä mitä mieltä olet näistä asioista? Onko sinulle helppoa irtautua oman kodin ulkopuolelle pidemmäksi aikaa vai tuntuuko se vaikealta?

Tästä omasta ajattelustani voisi ehkä saada jonkun Huono äiti-syndrooman, mutta ei mulla ainakaan ole huono omatunto jos olen omissa menoissa, hups! Toisaalta lapset ovat lähes aina tällöin iskän kanssa (paria lyhytkestoista poikkeusta lukuunottamatta), koska meillä ei ole täällä samalla paikkakunnalla mummiloita tai muita paikkoja, joihin voisi lapset viedä hoitoon. Päivähoidossa meidän lapset eivät vielä ole enkä siis ole palannut vielä töihin, joten tässä on tosiaan itse aika tiiviisti koko ajan ja ainakin minä tarvitsen pieniä irtiottoja edes joskus. Pitäis kyllä useemmin olla poissa kotoa vähän pidempäänkin kuin muutama tunti eli ehdottomasti haluaisin tehdä jonkun vastaavan reissun tulevaisuudessakin. Jos olis ylimääräistä rahaa, niin olis voinu lähteä vaikka jonnekin festareille, mutta tänä kesänä ne jää kyllä nyt väliin.

Ja sitten takaisin itse reissuun:
Turussa oli tosi lämmin päivä, kun sinne saavuttiin ja hetken chillailun jälkeen ehdotinkin, että lähdettäis jonnekin rannalle. Suunnattiin Ruissaloon ja uimassakin käytiin. Samaisena iltana istuttiin iltaa siskon (+ avopuolisonsa) kodin pikkuterassilla sekä jokilaivoilla. Seuraavana päivänä kierreltiin Aurajoen varrella markkinoilla (käsityöläismarkkinat ja keskiaikaiset markkinat), tehtiin pizzaa ja katsottiin joku vähän outo leffa. Ihan semmoista perushengailua enkä kummempaa kaivannutkaan. Oli ihanaa vain olla. Ei tarvinnut viihdyttää ketään tai huolehtia kenenkään ruokailuista. Ei tarvinnut juosta puistossa kenenkään perässä tai vahtia rannalla vedessä leikkiviä. Oli semmoinen huoleton olo.

Kotiin oli kuitenkin mukava palata.

Kesäfiilistelyä "muksujen silmin"

Kesällä on kivaa! Ulos ei tartte pukea runsaita toppavaatteita tai painavia kenkiä, on kivaa juosta lenkkareilla tai käyttää jopa sandaaleja. Paljain varpainkin voi tepastella joissain paikoissa. Lippis päähän ja menoks! Lasketaan liukumäkeä, leikitään hiekalla ja kivillä, puuhastellaan taaperokamujen ja vähän isompienkin kamujen kanssa, osoitellaan kukkia, lintuja, mopoja ja koiria sekä läträtään vedellä kipposten ja kupposten kanssa. Uimassakin on jo käyty muutaman kerran - talviturkit läks 29. toukokuuta.

Yllä: kaverin luona hypittiin trampoliinilla - superkivaa! Alla: uimassa juhannuspäivänä

Vesileikkejä mummin sekä kipposten ja kupposten kera

Oman kerrostalokodin takapihalla (sekä puistossa) treffataan naapureiden lapsia ja keksitään yhteisiä leikkejä tai juostaan just sinne, minne muut eivät ole menossa. Äiti juoksee perässä ja koittaa pitää kuria :D On käyty vauva- ja taaperotreffeillä (monikkoperheet ry:n järjestämä), pienen vauvan ristiäisjuhlissa, naapurin taaperokamun 2v. synttäreillä, kylässä ystäväperheiden luona ja Kuopion molemmissa mummiloissa.

Vesileikit on parhaita!

Hilu tutkii tädin kanssa "uusia" leluja, jotka löytyivät mummilan varastosta

Juhannuksen seutu meni Kuopiossa touhuillessa. Aattona oltiin landemummilan lähellä rantsussa, jonne oli kerääntynyt koko kylä kokon äärelle. Oli pullaa ja mehua, haitarimusiikkia, tuttuja ja paljon myös tuntemattomia ihmisiä mutta silti lapset olivat kuin kotonaan (tosin ilman kiukuttelua ;)). Aurinko porotti, kokko lämmitti ja rantavedessä oli mukava pulikoida.

Pappa teki savulohta, nam!

Juhannuspäivänäkin käytiin rannalla uimassa sekä leikkimässä ja sitä seuraavana päivänä vielä pulikoitiin kaverin mummilan (samalla kylällä) pihalla jättikylpyammeessa. Samaisena päivänä sanottiin hyvästit Nopsun luihuletille ja poika sai hienon kesätukan - äiti ja iskä parturoi, mutta hieno siitä tuli :D

Kaikenmoista mukavaa on siis kesäkuun aikana tapahtunut ja tästä on hyvä jatkaa kohti uusia kesäseikkailuja :)

Toukokuun touhuja ja kuvia

Huhtikuun lopussa pakkasin kimpsut, kampsut sekä lapset autoon ja huristeltiin Kuopioon mummoloimaan (29.4.-4.5.). Paikalla oli (lasten) mummi, pappa, tädit sekä enokin tais paikalla pyörähtää silloin tällöin, joten ihan kivasti oli menoa ja meininkiä. Ihanasti kaikki touhusivat ipanoiden kanssa ja voi että he taas viihtyivät ja oli kiva katsoa niin iloisia ilmeitä itse kullakin.

Vapun aattona lähdettiin porukalla torille hummailemaan. Ipanat ihmettelivät ihmisvilinää ja juoksentelivat eri suuntiin. Onneksi oli vahtijoita riittävästi! :D Etenkin Hilu juoksi, osoitteli ja hihkui innoissaan "uiiii!" kaikkea, niin ihmisiä kuin ilmapalloja ja koiriakin. Vappupäivänä kävimme yhdessä syömässä vappulounasta ja käytiin katsomassa tivolin meininkiä. Yhdessä laitteessakin ipanat pääsivät käymään, ihan ensimmäistä kertaa.

Vappupäivän jälkeen ohjelmassa oli vielä upean kesäisestä säästä nauttimista mummilan pihassa sekä läheisellä laavulla. Ipanat heittelivät veteen kiviä ja tekivät keitoksia kippoihin ja kuppeihin. Saippuakuplia ihasteltiin, ajeltiin kottikärryillä, syötiin paljon (no lapset vähän vähemmän, mutta saivat maistiaisia) munkkeja, mokkapaloja ja juustokakkua. Aurinko porotti jopa niin lämpimästi, että jonain päivänä oltiin ihan t-paitasillaan ulkona.

Reissun aikana käytiin myös lasten kanssa kyläilemässä toisessa mummilassa ja kierreltiin tätien (+lasten) kanssa IKEAssa/Matkuksessa. Ikean lihapullat käytiin syömässä ja löysin Budget sportista ipanoille verkkapuvut. Mummi vähän sponsoroi tätä vaatehankintaa ♥ ja tätikin osti lapsille kevätpipot ettei tartte fleecevuorellisia enää käyttää ;)

Kotosalla ollessa ollaan ulkoiltu kiitettävästi ja onpahan muuten aika paljon helpompaa lähteä ulos, kun ei tartte pukea niin paljon päälle. Jo pelkästään rukkasista eroon pääseminen helpottaa paljon! Raput halutaan nykyisin kävellä ylös sekä alas kaiteesta kiinni pitäen. Joskus annan oman käden vielä tueksi, mutta aika hienosti jo mennään. Joskus kokeillaan vähän ilman kaidettakin, mutta siitä en oikein tykkää, kun ei tartte paljon horjahtaa, että käy hullusti!

Ipanat nauttivat ulkona olemisesta ja molemmilla on omat lempparipuuhat. Noppa-poika leikkii paljon kaivolla heitellen sinne kaiken maailman kiviä, oksia ja lehtiä. Puistossa ollessa menen yleensä Hilun perässä ja vilkuilen vain, että Noppa ei lähde litomaan. Hilun kanssa lasketaan aika paljon liukumäkeä ja molemmat tykkäävät kiikkumisesta. Hilu on selvästi sosiaalisempi ja kiinnostunut muiden lasten touhuista: seurailee muiden tekemisiä ja liittyy seuraankin. Noppa taas viihtyy enemmän omissa oloissaan, mutta touhuilee kuitenkin koko ajan jotain. Välillä itseäni ärsyttää, kun ei meinaa tehdä muuta kuin on siellä kaivolla, mutta toisaalta se on kyllä mulle paljon helpompaa, että touhuilee pääosin siinä yhdessä paikassa. Joskus ipanat ovat eri puolin puistoa ja minä seison typeränä yksin keskellä, jotta näen molemmat, ja vilkuilen siitä molempia. Olis kyllä kiva jos puisto olisi aidattu!

Mukavaa kesän alkua teille lukijoille :)

Kuulumisia muutamalla kuvalla

Ei oo taas aikoihin jaksanu ryhtyä kirjoittelemaan joten aattelin nyt kirjoittaa ihan pari juttua kuvien kautta :)

Meillä on ruvettu kiipeilemään tuoleille ja näinpä ne kiipeiltävät tuolit (lähinnä keittiössä) onkin nyt käännetty nurin. Voi niillä silti kiipeillä, tuumaa likka! Välillä on kiva myös "jumpata".

Vaatekaapista on tullut myös kiva leikkipaikka. Välillä sinne mennään istuskelemaan piiloon tai sitten kaapin reunalle mennään istumaan ja vedetään ovet kiinni niin ettei näy kuin vain pikkujalat ovien alta :D

Arvaa kuka!

Kaikista raivareista, huutamisesta, itkuista, kiukutteluista ja jatkuvista rajojen hakemiseen liittyvistä seikoista (mm. hiuksista ja naamasta repiminen, kaikkiin kiellettyihin paikkoihin meneminen yhä uudestaan ja uudestaan...) huolimatta...on ne ihan söpöjä nukkuessaan ;)

Menoa ja meininkiä HopLopissa

Maanantai-iltana lähdimme ensimmäistä kertaa naperoisten kanssa HopLoppiin ja oli hauskaa! Ensiksi menimme tietysti vähän tutustumaan pienten alueelle, joka on tarkoitettu 0-4-vuotiaille lapsille, mutta aika nopeasti siirryimme kuitenkin isompien puolelle. Siellä sitten möngittiin, kiipeiltiin, laskettiin mäkeä, möngittiin vähän lisää ja ammuttiin pallopyssyillä yms. niin paljon, että kyllä ainakin meillä vanhemmilla hiki virtas :D Neiti oli vähän rohkeampi menemään ja vähän hajaannuttiinkin niin, että mies meni välillä omia menojaan tyttärensä kanssa ja minä sitten veikan kanssa. Mukaan HopLoppiin lähti myös hyvä ystäväni ja hänen nelivuotiaansa.

Oli tosi kiva reissu ja tuonne pitää kyllä lähteä toistekin! 1-2- vuotiailta hinta oli 10€ / lapsi. Me oltais saatu -20% hinnasta pois oman alueemme monikkoperheet ry:n jäsenkortilla, mutta TIETYSTI jätin sen kotiin! Syötiin ja vaihdettiin vaipat kotona juuri ennen lähtöä, joten mukaan otimme vain vesipullon ja tietysti varavaipat. Parin tunnin reissu ja kotiin palailtiin iltapuuron aikaan. Pidempäänkin tuolla olisi voinut olla: olis voinu välillä haukata jotain pientä purtavaa ja sitten jatkaa taas leikkejä, mutta näin tällä kertaa, kun iltaa kohden vasta sinne lähdettiin.  

Näin kaksosten äidin näkökulmasta lisäisin vielä, että ei kannata lähteä yksin kahden pienen kanssa :D Yksin en olisi kyllä pystynyt hallitsemaan noita lapsosia joten ehdottomasti kahden taaperon mukaan kaksi aikuista, etenkin jos liikkuu siellä isojen puolella! Eri tahtia kiipeileviä ja eri suuntiin meneviä taaperoita ei vaan ole kovin helppo pitää hallinnassa ja tuolla olis kuitenkin se vaara, että toinen meneekin vaikka liukumäkiputkeen, kun katsoo toisen perään. Ja paikka on myös tosi sokkeloinen joten vois tuolla vähän eksyäkin jos olisi yksin eikä olis silmiä selässä :D

Oletko käynyt lapsesi/lastesi kanssa HopLopissa tai vastaavassa? Mitä pidit?