Kelan avustukset ja vauvojen ennenaikaisuus

Laitan tähän pari tärppiä Kelan jutuista koskien avustuksia ja ennenaikaisesti syntyviä vauvoja.

ÄITIYSRAHA

Äitiysloma voi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Voit itse valita, koska aloitat äitiysloman. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Kun äitiyslomasi alkaa, saat Kelasta äitiysrahaa, jota maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta. Jos saat äitiysloman ajalta palkkaa, Kela maksaa äitiysrahan siltä ajalta työnantajallesi.

ÄITIYSRAHA JA VAUVAN ENNENAIKAINEN SYNTYMÄ

Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidempään niin monta arkipäivää kuin äitiysraha aikaistui.

VANHEMPAINRAHA

Vanhempainrahakausi alkaa äitiysrahakauden jälkeen. Monikkoperheille vanhempainrahaa maksetaan jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Kun yhdestä lapsesta tukea maksetaan 158 arkipäivää, kaksosista maksetaan 158 + 60 arkipäivää. Lisäpäivät voi käyttää siten, että äitiys- tai vanhempainrahaa maksetaan pidempään tai siten, että molemmat vanhemmat ovat yhtä aikaa kotona hoitamassa lapsia.Vanhempainrahakausi, mukaan lukien monikkopidennys, voidaan maksaa enintään 2 jaksossa kummallekin vanhemmalle. Jakson pituus on vähintään 12 arkipäivää. 

ÄITIYSAVUSTUS

Jos saat samalla kertaa useampia lapsia, äitiysavustustasi korotetaan niin, että saat toisesta lapsesta kaksi, kolmannesta kolme jne. äitiysavustusta. Saat siis kaksosista yhteensä 3 avustusta, kolmosille 6 avustusta jne. Voit valita otatko avustukset pakkauksina, rahana vai osan pakkauksina ja osan rahana. Esimerkiksi jos perheeseen syntyy kaksoset, perhe voi valita 2 äitiyspakkausta ja yhden äitiysavustuksen rahana 140 euroa.

Lähteenä: Kela 7/14

Olen siis saanut jo päätöksen äitiysrahasta ja vanhempainrahasta. Pitää vaan muistaa ilmoittaa Kelalle heti kun vauvat syntyvät, jotta alan saamaan äitiysrahaa samantien! Äitiysavustus otettiin siten, että 2 x äitiyspakkaus sekä 1 x raha.

Polikäynti, sairaalakassi, puuhastelua kotona... (rv 31+4)

Aamupäivällä lähdettiin hakemaan mulle polilta toista kortisonipiikkiä ja tarkastelemaan vauvojen sydänkäyriä. Nätit viivat saatiin, vilskettäkin piisasi ja äänet oli hyvät :) Piikitys vähän kirveli kuten eilenkin, mutta oli kuitenkin kohtuullisen nopeasti ohi. Kiittää hän, joka ei niin perusta noista piikitysjutuista :) Lääkäriä ei tänään siis tavattu, kätilö teki toimenpiteet. Kyseli kuulumiset ja kertoi, että lääkäri oli sanellut mahdollisesta raskauden purusta ensi viikolle. Piikin jälkeen sanoi myös, että lisää ei anneta paitsi jos mentäisiin vielä 10-14 vuorokautta eteenpäin...mikä olisi hyvin epätodennäköistä! No, näistä puheista päättelen nyt siis, että ensi viikolla vauvat tulee maailmaan! Jaiks! Tokihan VOIN olla vielä väärässä, mutta noi puheet kyllä viittasi siihen suuntaan.

Oon tässä nyt kaiken varalta listannut vähän ylös sairaalakassin sisältöä. Kyselin kaverilta myös, mitä koki tarpeelliseksi. Tässä muutamia juttuja:

• hygienia: shampoo, hoitoaine, dödö, hammasharja, -tahna, hiuspompulat, yösiteitä, huulirasva, hiusharja, liivinsuojia
• vaatteet: rennot ei puristavat housut, samoin alusvaatteet, imetysliivit, löysä t-paita, yöpaita, omia sukkia, kotiutumisvaatteet itselle (vauvoille sitten joskus kun pääsevät kotiin)
• viihdykkeet yms. puhelin+laturi, mp3-soitin ladattuna, lehtiä, kamera+laturi+akut
• syötävää: evästä miehelle (ja itselle?),  suklaata, trip-mehuja
• omat kengät: crocsit maybe, mahtuu ainakin jalkaan ja helppo sujauttaa jalkaan myös!
• neuvolakortti
• doomoo buddy

Lisäksi alkuillasta aloitin tonkimaan kaappeja ja löysin kuin löysinkin hankkimani Aventin sähköisen rintapumpun, tuttipullot, tuttipäät, perustutit jne. Aloin niitä sitten pesemään ja sterilisoimaan kattilassa kiehuttamalla. Pitää ostaa mikrosterilisoija (Avent-merkkiä) kunhan selviää alkaako meillä pullorumba eli syökö vauvat pulloista, tissistä, molemmista vai miten. Osien kuivuttua sovittelin pulloja ja tuttipäitä yhteen ja piru vieköön, ei ne sovi! Pullot tuli pumpun kylkiäisenä ja tuttipäät ostin eri myyjältä. No, molemmat ovat kyllä Aventia, mutta epäsopivat toisilleen, voihan perskule! Pullot on ilmeisesti nykyistä Classic-merkkiä (vanha nimi Naturally) ja tuttipäät Natural-merkkiä. Pitää siis myydä tuttipäät pois ja ostaa uudet. Pullot on kalliimpia, joten parempi säilyttää ne kuitenkin. Olkaa siis tarkkoina muut näitten hankintojen kanssa!

Eli tässä kuvat pulloista, joissa väärä tuttipää. Kuten näkyy toi valkoinen kierrettävä osa ei mene alas asti

Järjestelin samalla olkkarin kaappia ja makkarin sängynaluslaatikkoa vähän uusiksi. Sängyn alle meni ne, mitä harvoin tai vasta esim. talvella tarvitaan. Olkkariin (lähelle hoitotasoa ja lipastoa) pääsi vaippakamoja yms. Siinäpä tää ilta tais humpsahtaa! Huomiseksi ajattelin rantsupäivää, MUTTA nyt se onkin kai lupaillut sadetta ja ukkosta...mrrrr!

Eilistä jalkojen viilennystä tietokoneen ääressä

Sun särkyä anna mä en ♪♫♫♪

Satuin tässä selailemaan YouTubesta videoita ja tokihan piti tämmöinen tulla vastaan. Viittaa ehkä vähän surullisempaan tilanteeseen kuin meillä, mutta jollain tasolla koen, että laulu koskettaa myös meidän tilannetta. Tai semmoinen tunne mulle tuli, kun tuota kuuntelin.

Hajotkoon kuoret ja kadotkoon voimat, sun särkyä anna mä en :) "Sulla" voidaan nyt tässä tapauksessa viitata meidän pikkunaperoihin ♥♥

Kaunis kappale Johanna Kurkelalta:

---

Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan

mä missä lienenkin niin tulen takaisin. 

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon 

sillä en sun särkyä anna mä en.

Niin katoavaa on voimat ihmisen, 

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa. 

Mutta en sun särkyä anna mä en.

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet 

mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään. 

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa 

sillä en sun särkyä anna mä en.

Niin katoavaa on voimat ihmisen, 

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa.

Mutta en sun särkyä anna mä en. 

Niin katoavaa on voimat ihmisen, 

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa. 

Mutta en sun särkyä anna mä en. 

Niin katoavaa on voimat ihmisen, 

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa. 

Mutta en sun särkyä anna mä en.

Vauvat maailmaan jo elokuussa!?? Ultrakuulumiset.

Nyt on sitten tämänpäiväinen seurantaultra takana ja siihen johtaneista tekijöistä (pääasiassa B vauvan napavirtaukset) enemmän näissä postauksissani:

21. heinäkuuta (30+2)
8. heinäkuuta (28+2)

Tilanne oli siis pysytellyt samanlaisena. B vauvan virtaukset eivät ole sieltä parhaimmasta päästä ja istukka ei siis toimi enää niin hyvin kuin pitäisi. Näin ollen lääkäri (taas uusi tyyppi, nainen tällä kertaa) alkoi puhumaan ennenaikaisesta synnytyksestä tai oikeastaan tässä tapauksessa luultavasti leikkauksesta, koska olen ensisynnyttäjä, vauvat ovat niin pieniä vielä ja istukan toiminnan heikkous voivat lisätä normaaliin synnytykseen riskejä. B:n vesimäärä oli myös hiukan vähentynyt A vauvaan nähden. Painoarvioita lääkäri ei kertonut, sanoi vain, että sai vähän isommat tulokset kuin edellinen lääkäri. Painoarviot kuitenkin nyt kuulemma vähän turhat kun edellisestä kerrasta vain tuo viikko.

No, nyt onkin sitten aika erikoiset fiilikset. En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella! Saatiin uusi ultrausaika jo perjantaiksi eli kolmen päivän päähän! Tänään sain jo kaiken varuilta ensimmäisen kortisonipiikin ja huomenna haen toisen. Näitten piikkien pitäisi auttaa vauvojen keuhkoja kehittymään nopeammin jos vaikka lähiviikkoina joudutaankin jo leikkaukseen. Onko se mahdollisuus sitten jo ensi viikolla vai parin-kolmen viikon päästä? Sepä olisikin mukava tietää, mutta nyt pitänee mennä vain hetki kerrallaan ja vaan seurata tuota tilannetta! Toivotaan nyt edelleen, että tulisi edes joku viikko lisää. Toisaalta toki luotan siihen, että vauvojen on parempi "tässä maailmassa" jos lääkärit niin sanovat. On vaan niin epätietoinen olo...

Tänään ultran ja kortisonipiikin lisäksi vauvat yritettiin saada käyrille ja kovasti toinen puikkelehti aina karkuun, kun toinen asettui käyrälle. Ja sama taas toistepäin eli kovin haastavaa se oli :) Huomenna kun haetaan toinen piikki, käyn myös käyrillä ja koitetaan saada parempaa tulosta.Vilskettä siis mahassa oli ja vauvat sinänsä voivat tällä hetkellä hyvin :)

Paniikkia ei ole. Toki pieni huoli takaraivossa, mutta nyt pitää vaan uskoo ja luottaa, että kaikki kääntyy parhain päin. Toki luultavasti tulee jotain sairaalaviikkoja vauvoille, mutta niistä selvitään!

Perjantain ultran jälkeen ollaan varmaan taas viisaampia! Nyt edelleen peukkuja pystyyn!

Kaksosmaha 31+0 ja raskausviikko 32

Viime lauantaina 26.7.2014 tuli täyteen 31+0 raskausviikkoa ja 32. viikko lähti siis käyntiin. Tällä viikolla meikäläisen kohtu on todennäköisesti yhtä suuri kuin laskettuna aikana yhden lapsen synnyttävän äidin kohtu, kerrotaan vau.fi:n nettisivuilla.Vauvan painon kerrotaan olevan noin 1750g ja koko pituuden 37cm (päästä peppuun 27,5cm). Huomenna saadaan tietää, minkä painoisia naperoita mun masussa on. Kuten jo parissa postauksessa olenkin kirjoittanut, toivotaan, että MOLEMMAT olisivat saaneet lisää painoa!

31+0, 26. heinäkuuta 2014

Vauvalla on näillä viikoilla usein hikka, mutta se ei ole haitaksi vaan harjoittaa keuhkoja hengittämiseen. Kohdunseinämä käy yhä ohuemmaksi ja vauva voi reagoida voimakkaaseen valoon kurottautumalla sitä kohti tai seurata valoa jopa silmillään. Vauva harjoittelee paljon nielemistä ja pissaa päivittäin jopa puoli litraa. Lapsivesi uusiutuu joka kolmas tunti ja kun vauva nielee sitä, vauvan suolisto täyttyy sen ensimmäisellä ulosteella (mekonium/lapsenpihka). (http://www.vau.fi/raskaus/Raskausviikot/Viikko-32/)

Tuo hikottelu on aika hauskan tuntuista, kun tasaisen väliajoin tulee pienenpieni hypähdys jossain vauvan pään tuntumassa. Hikasta päättelin viimeksi, että B vauva olisi kääntynyt ja ultrassa selvisi, että niinhän se olikin. Muut liikkeet alkavat tuntua jo välillä hiukan epämiellyttäviltä. Ei enää mitään suloisia pikkupotkuja vaan matomaisia muljahduksia, jotka heittelee sisuskalut pois tieltään ;) Tästäkin taisin jo joskus kirjoittaa. No, pientä kertausta nyt sitten!

Olo on ollut viime päivinä hiukan tukala, mutta taidanpa kirjoitella siitä ja viime päivien ohjelmasta enemmän toisen kerran. Siis kivaakin on (tukalan lisäksi) ollut, kaikenlaista pientä on tehty ja kuviakin olisi jaettavaksi :)

Pieni huoli, joskus.

Vauva B on aiheuttanut välillä pientä huolta tässä raskauden aikana. Etenkin nyt, kun napavirtaukset eivät ole ihan kohdillaan ja asiaa joudutaan seuraamaan tiiviimmin eikä viime ultrassakaan ollut tämä poju kasvanut juuri lainkaan. Kirjoittelin asiasta pariin fb-ryhmään ja siellä todettiin, että kannattaa seurailla vauvan liikkeitä nyt tarkemmin yms. No, tästä "oppineena" tietysti aloin kuulostella tarkemmin, miten B liikkuu. Ja liikkuu kai hän, mutta kun tunnen liikkeet niin huonosti. Tilannehan on ollut tämä aina eli se ei siis muuttunut mihinkään suuntaan, mutta tietysti nyt sitten oon välillä ollut vähän huolissani, että missä ne liikkeet oikeesti on!

Mietin tossa jo jokusen päivän, että soittaisinko tonne synnärille, että voisinko tulla käymään. Jätin kuitenkin soiton väliin ja onneksi nyt eilisiltana tuntui B vauvan hikka ja tänä aamunakin tuntui hiukan liikkeitä hänen puolellaan. Pari päivää tätä ennen en nimittäin juurikaan tuntenut mitään. Vauva A:n kohdallahan ei ole ongelmia tuntea liikkeitä, tyyppi melskaa sen verran kovasti ;) Kyllä sitä vaan saa helposti tän mielen sekaisin ja huolehtimaan. Hyvinhän meillä kuitenkin on asiat, ainakin nyt vielä. Tiistaista ultraa odottelen kyllä pienehköllä jännityksellä. Pieni toinen vauvani, kasva vielä vähän aikaa masussa. Sitten olet enemmän kuin tervetullut tähän maailmaan :)

Summer of 69..eiku...

22/07/2014, hieno kesäpäivä ♥

30 raskausviikkoa takanapäin!

Viime perjantaina käytiin neuvolassa (rv 29+6) ennen Kuopioon lähtöä. Kaikki oli hyvin: sf-mitta kasvanut 33 senttiin, verenpaineet ihan ok, hemoglobiini vähän alhainen (115) vaikka rautaakin oon syönyt taas aktiivisesti, vauvojen sykkeet noin 140-145 molemmilla ja meikäläisen keskiarvoinen painonnousu 868g/viikko :D Vielä ollaan just ja just alle 70 kilon, mutta veikkaisin, että pari päivää menee ja sekin raja menee rikki!

Viikonloppu hurahti Kuopiossa kotikotona. Toinen pikkusisko oli tullut sinne myös ja pikkuveli oli armeijasta ekalla lomalla, joten niitäkin molempia näki. Äitin kanssa otettiin aurinkoa pihamaalla ja kirottiin paarmat alimpaan helvettiin, itikoita on tänä kesänä ihan tautisesti - meni ihan pari kertaa hermot ulkona niistäkin, parit uimareissut tehtiin lähirannalle erilaisilla kokoonpanoilla, mansikkakakkua, muurinpohjalettuja, mansikoita, saunaa, yhen pikkusiskon kanssa vähän ostoksilla yms. touhuilua. Sunnuntaina palailtiin iltaa vasten kotiin. Oli muuten ihan nastaa ajella uudella autolla - ei tarvinnu hikoilla kuin pieni sika!

Tänään, maanantaina, olikin sitten jo heti aamusta seurantaultra (rv 30+2). Verenpaineet oli hyvät ja vauvoilla lapsivettä normaalisti. Vilkasta liikettä ja molemmat tällä kertaa raivotarjonnassa. Olinkin vähän päätellyt, että toinen on ehkä sinne kääntynyt, koska Kuopiossa tunsin kuinka tää kääntynyt B vauva hikotteli ja se tuntui tuolla vasemmalla alhaalla. A vauva oli siis pysynyt samoin päin. Lääkäri oli taas eri kuin yleensä/viimeksi, mutta tää sanoi, että A on selvästi tyttö! ♥ Oli kuulemma niin hyvässä asennossa, että näkyi selvästi. B olis se poika edelleen ♥

A vauvan napavirtaukset oli jälleen normaalit kuten edellisillä kerroilla. B:n virtaukset oli taas vähän normaalista poikkeavat kuten viimeksi todettiinkin ja siksihän meillä jo nyt seuranta olikin. Jossain yläkäyrän tuntumassa mentiin, vielä rajojen sisällä, mutta tilannetta pitää nyt seurailla ja seuraava ultra-aika saatiinkiin jo viikon päästä tiistaille! A vauva oli saanut painoa noin 200g ja B vauva vain noin 50g. Toivottavasti B vauvakin alkaa kerätä painoa! Kysyin lääkäriltä, että mitä jos virtaukset ei parane. Vastaus oli, että voi olla, että mut otetaan aluksi esim. pariksi päiväksi seurantaan osastolle. Jos vauva ei kasva enää mahassa, pitää synnytys mahdollisesti käynnistää/tehdä sektio. Toivotaan siis, että kasvua tulee vielä, koska olishan se hyvä, että saisivat vielä mahan suojissa kehittyä! Ultraava lääkäri oli siis eri henkilö kuin aiemmin tai viimeksi joten sekin voi vähän noihin mittauksiin toki vaikuttaa, niin se lääkärikin sanoi. Mutta siis...toivotaan vielä lisää viikkoja jookos! :)

Lauantaina tuli täyteen 30 raskausviikkoa! Tässä siis 30+0 kuva ja "kaksosmahan kasvua"-sivulla uusi panoramakuva viikoista 26+28+30!

Kesämeininkiä tältä päivältä :)

 

Lähettiin aamupäivästä miehen kanssa noin 20 minsan ajomatkan päähän lammelle, missä mies kalasteli perhoilla ja minä istuskelin, lueskelin heinäkuun Vauva-lehteä sekä nappailin muutamia kuvia. Ei tullu kalaa tällä kertaa, mutta päivä oli kaunis ja kesäinen. Sopivan lämmin, ei liian kuuma tai tukala. Tuulenvirekin auttoi - tosin ei kalastusta/siiman heittoa.

Oli meillä makkarapakettikin mukana ja tarkoitus oli tehdä tulet laavulle, mutta päätettiinkin, että grillaillaan sitten kotipihalla ja syödään vähän muutakin kuin makkaraa (talonyhtiön grilli tuossa takapihalla). Matkalla kotiin pysähdyttiin uimaan ja olipa ihanan virkistävää! Kotona T meni laittelemaan grilliin tulia ja mä laitoin uudet potut kiehumaan, tein parit lohivoileivät yms. Vein kisun pitkässä narussa ulos ja sidoin grillin lähelle. Kyllä se aina tykkää, kun pääsee ulos töllistelemään ja nuuhkimaan :) T katseli kissan perään, grillas makkarat ja mä tulin pottujen kanssa ulos syömään. Lisukkeena oli vielä salaattia sekä ne lohileivät. Maistui! Ja oli kiva syödä ulkona.

Ja syömisestä puheenollen, illalla teki mieli herkkuja, joten piti käydä lähikaupassa hakemassa vähän kaikenlaista...eli vaniljajädee, sipsejä ja turkinpippureita :D Vaniljajätskin sekaan heitän lähes aina kaakaojauhetta ja sitten annan jätskin sulaa, jotta siitä tulee oikeastaan enemmänkin pehmistä :D Suolaisen ja makean yhdistelmä on myös aika jees. Sipsi dipattuna jätskiin on aika uus tuttavuus, kokeiltu raskauden alussa ekan kerran, ja nyt piti taas testata. Hyvää oli ;)

Ja sitten vielä lopuksi mun kesäkynnet. Minut tuntevat tietävät, että ihan lapsesta asti olen kynsiäni ja kynsinauhoja nyhrännyt. Nyt viime vuosina mulla on ollu välillä ns. hyviä kausia ja välissä huonoja kausia. Nyt on ollu hyvä kausi Malediivien reissulta saakka ja on kiva, kun pääsee laittamaan kynsiä sen sijaan, että tartteis hävetä, että veri tirskuu sormista :D Lopuksi siis tämän hetkiset kesäkynnet: vaaleanpunaista lakkaa ja somistetarroja.

Huomenna aamupäivällä neuvolaan! Mies vie sillä aikaa uuden auton huoltoon, joka sisältyi kauppahintaan. Saadaan ainakin uudet kesärenkaat alle ym. pientä, mistä huomautettiin ennen kauppojen tekoa. Huollon ja neuvolan jälkeen varmaan syödään uusia pottuja ja lohta, jonka jälkeen ajelemaan Kuopioon :)

Uusi kaara! Hip hip huraa!

Hehkuti, hehkuti, meillä on uusi auto! Tulevien naperoiden vuoksi mies on viimeiset puoli vuotta lueskellut netistä kokemuksia autoista tuplaperheissä, tietysti ottaen huomioon meidän taloutemme budjetin, ja selaillut meille sopivia autoja nettiauto.comista. Itsehän en autoista tiedä oikeastaan mitään. Kyllä mä ajaa osaan, mutta hyvistä ominaisuuksista, tyyppivioista, eri merkeistä yms. en osaa sanoa juuta enkä jaata. Jos kuvailen autoa, sanon "se oli sellainen punainen/musta..." ;)

Vaatimuksena autolle oli tietysti iso takakontti, jonne saamme laitettua tuplarattaat ja vauva-aikaan vaunukopat + muuta tavaraa tarvittaessa. Lisäksi tietysti kaksi turvakaukaloa jalustoineen piti mahtua hyvin takapenkille siten, että etupenkillä mahtuisi ajamaan ja istumaan normaalissa asennossa. Tietysti meidän budjetti piti myös ottaa huomioon. Voi olla, että miehellä oli myös muita vaatimuksia, mutta ei oo mulle niistä juurikaan puhunut. Luotan siihen, että "tutkimusta" on tehty eri autojen osalta :D

Lähtökohtahan oli siis tämä, vuosia hyvin palvellut Mazda ♥, joka oli oikeastaan enemmänkin miehen auto. Mies osti aikoinaan, jotta pääsee kauemmaskin työkeikoille. Yhyy, nyt se on poissa!

Toissapäivänä kävimme sitten koeajamassa kahta Opel Vectra C-farmaria. Käytiin ajelujen lisäksi kotipihassa testaamassa ensimmäiseen autoon rattaat, vaunukopat, turvakaukalot ja jalustat. Toiseen ei testattu, kun sama malli kyseessä. JOS joskus olisi tarve istua takapenkillä kaukaloiden välissä, olisi ainakin toinen kaukalo laitettava kiinni turvavöillä jalustan sijaan, koska tällöin sen saisi vähän reunempaan (jalustan kanssa reunoihin jää turhaa tyhjää tilaa) ja keskelle mahtuisi istumaan. Tavoitteena ois kuitenkin, että minäkin saan istua vähän tilavammin etupenkillä, mutta hyvähän se on jos tarpeen tullen mahtuisin takapenkillekin.

Ensin ajettiin toisen autokaupan tummansinistä (vaaleanruskeat sisätilat) vuoden 2006 autoa ja tykästyttiin heti. Oli oikein mukava ajettava meidän molempien mielestä. Kesärenkaat oli huonohkot, ne joutuisi laittamaan piakkoin uusiksi. Talvirenkaat OK. Kaikinpuolin siisti auto sisältä kuin ulkoakin ja siis ehdottomasti meni harkintaan tämä auto.

Toinen koeajo tehtiin saman mallin mustalla, vuoden 2007 autolla, jossa musta-harmaat sisätilat. Lisäksi tässä autossa oli tummennetut takaikkunat sekä takakontin ja takapenkkien välissä turvaritilä (vai miksikä lie sanotaan!?) ettei tavarat pääse lentelemään kontista takapenkille. Näistä siis pientä plussaa tälle autolle. Kesärenkaat huonohkot kuten ekassakin testiautossa, talvirenkaat OK. Hinta muutaman satasen korkeampi, mutta toisaalta tässä oli nuo pari pientä plussaa verrattaen ekaan testiautoon. Muuten ensimmäisen auton tavoin miellyttävä ajettava, siisti jne.

Tämä toinen auto olisi myös tutummalta myyjältä eli miehen kaveri on töissä autokaupassa, missä tää auto oli. Mies soitteli sitten parista pikkuviasta (mm. kesärenkaat) tälle kaverille ja hän sitten eilen lupasi miehelle hoitaa kuntoon nää pari seikkaa liikkeen pajalla ilman extrahintaa jos halutaan kaupat tehdä! Kävikin siis niin, että tästä tulikin se edullisempi vaihtoehto, kun toiseen pitäisi ostaa pian mm. uudet kesärenkaat, turvaritilä yms.

Niinhän siinä sitten kävi, että teimme kaupat tästä toisesta autosta ja olemme tyytyväisiä :) Toivotaan autolle pitkää ikää ja viattomia vuosia :D

Samaan syssyyn pyydettiin autovakuutustarjousta Pohjolasta ja se hyväksyttiinkin kohtuullisen hinnan vuoksi. Nyt saadaan sitten keskittämisalennuksetkin, kun on kolmen kategorian vakuutukset samassa yhtiössä. On tää niin halapaa touhua ;)

30. raskausviikko: infoa ja fiiliksiä

Noin 8 viikkoa maksimissaan siihen, että meidän elämä muuttuu ikuisiksi ajoiksi. Minun elämä, miehen elämä, meidän yhteinen elämä - koko potti! Pari pientä ihmettä saapuu "tähän maailmaan" ja vaikka sen hyvin tiedostaa, on sitä kuitenkin välillä kamalan vaikea uskoa todeksi. Siis ihan totta, VAIN maksimissaan pari kuukautta ja 1+1 onkin yhtäkkiä 4! Kaiken lisäksi voip tosiaan olla, että vauvojen tuloon meneekin vain kuusi viikkoa...tai neljä...tai!

Nyt on menossa 30. raskausviikko. Tällä viikolla vauva painaa noin 1350g ja on koko pituudeltaan jo 35cm! Päästä peppuun noin 25,5cm. Lapsen muisti on jo kehittynyt ja se voi tunnistaa esimerkiksi musiikin, jota äiti on kuunnellut rentoutuessaan. Myös vauvan sydämensyke ja liikkeet rauhoittuvat, kun vauva kuulee tätä samaa musiikkia. Vauvan pää on myös lähes oikeassa suhteessa sen muuhun kehoon. Äidin keho "kertoo" vaatimuksiaan ja niitä kannattaakin kuunnella. Väsymys, uupumus, huonosti nukkuminen, huono mieliala, energittömyys...Kannattaa muistaa levätä ja ottaa nämä viestit vakavasti eikä rasittaa kehoa liikaa. (Lähde: Vau.fi) 

Kyllähän nuo mainitut asiat aika tutuilta kuulostaa. Nukkuminen on yhä hankalampaa. Herään monta kertaa yössä: ähisten vaihtelen kylkeä ja koitan löytää jonkun sopivan asennon, jotta nukkumista voisi jatkaa. Joskus uni tulee nopeasti, toisinaan sitä saa odotella. Vessaan ei millään jaksais könytä, koska kyljeltä pois pääseminen on hankalaa/kivuliasta ja sitten pitäis päästä ylös sängystäkin vielä sekä jaksaa kävellä silmät ristissä vessaan. Sen jälkeen jääkaapille, vesipullo on aina siellä valmiina täytettynä, ja rautalääke naamariin. Otan sen aina yöllä, koska sitä ennen eikä sen jälkeen saisi syödä tai juodakaan juurikaan, jotta lääke imeytyisi paremmin. Huono mielikin on ollut muutaman viime viikon oireena. On tullut itkettyäkin vähän piilossa jos joku asia on ruennut pännimään...muutaman kerran. Väsymystä ja energittömyyttä on aina välillä, mutta toisaalta sitten tulee hetkiä, että tekis mieli tehdä vaikka mitä! Jos vaan kroppakin jaksais pysyä mukana.

Kuva täältä.

Vauvojen liikkeet ei ole enää niinkään yksittäisiä potkuja tai jumpsutuksia vaan sellaisia aaltomaisia "pusken ulos täältä mahasta"- muljahduksia :D Oon yrittänyt saada noita hetkiä videolle, mutta aina kun kaivan kameran esille, liikkeet loppuvat. Tänään olin aamuyöllä/aamulla taas iloinen, kun tunsin B vauvan liikkeet selvemmin kuin muina lähipäivinä. Kiva tuntea, että toinenkin kaveri möyrii ahkerasti ja kaikki on kunnossa. A vauvan liikkeitä tunnen niin paljon enemmän pitkin päivää, että niistä ei tartte huolehtia! Peppuja(?) työnnetään myös välillä mahaa vasten, aika kovastikin. Se ei ole ihan hirrrrveen kiva tunne, kun kaksi kovaa möykkyä puskee eri kohdista vasten mahan seinämiä.

Tällaista menoa ja meininkiä tällä viikolla. Kuva jäi viime lauantaina ottamatta, mutta ensi lauantaina sitten pitää kyllä ottaa 30+0 kuvat :)

Blogi on saanut pari uutta seuraajaa, joten heille tervetulotoivotukset :)

Sökö selkä, wonder why?

Pikainen päivitys parista viime päivästä. Kesäiset säät jatkuvat, vaikkakin auringosta huolimatta on ollut vähän viileähkö tuuli ja asteetkin noin 20 paikkeilla (etenkin eilen), tänään oli hiukan lämpimämpi. 

Eilen mies alkoi pestä aamupäivästä ikkunoita ja mä vein pyykkejä ulos kuivumaan. Pyykkitelineellä roikkui hyvän tuoksuisia mattoja kuivumassa..."Olis kyllä hyvä sää kuivata mattoja ulkona, kun huomennakin pitäis olla hyvä sää", taisin miettiä. Sisällä tartuin vielä imuriin ja moppiin + rättiin eli tuli sitten tehtyä ihan kunnon siivous. Mies sai hakata ulkona pari isointa olkkarin mattoa ja mun pakkomielteenä oli saada pestyä pari pienempää mattoa. Näinhän siinä sitten kävi, vaikka yrittihin "tuo yks" vähän sanoa, että ei kannattais rehkiä liikaa. Kolme kohtuullisen kokoista mattoa jynssäsin lopulta meidän ahtaassa kylppärissä, lattian tasossa könyten. Jaa, ai miksikö selkä meni ihan romuksi??! Illalla liikkuminen alkoi olla jo aika inhottavaa, yöllä oli ikävä vaihtaa asentoa ja käydä vessassa, tänään aamulla en meinannu päästä sänkyä tai makkaria pidemmälle asuntoon. Mut hei, matot kuivu hyvin päivässä ja nyt ne on haettu takas sisälle ja tuoksuu mäntysuovalle ♥

Tänään mies lähti kalalle aamuvarhaisella, mä tietysti jatkoin unia! Toihan se tuliaisenakin meille vähän sapuskaa. Lohisoppaa? Lohta ja pottuja? Viimeks taidettiin syödä savustettua taimenta ja sitä ennen paistettuja ahvenia. Kaupasta harvemmin tulee kalaa ostettuakaan!

Kavereiden tytön piti tulla tänään hoitoon, mutta ei sitten tullutkaan. Sen verran liikuttiin kuitenkin kotoa, että haettiin miehen uudet rillit. Mä lähdin myös kävelylenkille samaa matkaa, kun T lähti pelaamaan jalista. Hetken kattelin pelejä ja sitten jatkoin matkaani kaupan kautta (jädeostos tietty) kotiin. Kukkapuskakin tarttu taas mukaan ja matkalta nappasin vielä pari horsmaa maljakkoon :D Mulla on joku ihme pakkomielle noihin rehuihin...mutku ne tuo niin kivaa säväystä kotiin ja parvekkeellekin :) Alko muuten olla aika raskaat jalat kaupalla ja piti vähän levähtää yhdellä penkilläkin, kun meinas matka tyssätä ihan kokonaan. Jos huomenna lepäilis vähän enemmän kuin eilen ja tänään. Uusi Vauva-lehtikin tuli joten vois mennä ihan vaan pihalle lueskelemaan sitä JOS on vielä nätti sää!

Ainiin, piti kertomani, 

että päivitin hiukan blogia 

ja erottelin raskauden seurantaa "paino-osion" 

ja "neuvolat ja ultrat-osion" erilleen omiksi sivuiksi. 

Lisäksi tein "kaksosmahan kasvu-sivun" :)

Kaksikon ultrakuulumiset rv 28+2

Eilen oli taas se päivä, jota olin odotellut muutaman viikon. Aina tuota ultraa vaan odottelee innolla ja aina se on yhtä kiva kuulla, että asiat on kunnossa. Tällä kertaa selvisi, että naperot ovat tuplanneet painonsa edellisestä kerrasta (4 viikkoa sitten) eli nyt painoarviot olivat:

A 1022g. Tämä kaveri oli raivotarjonnassa eli pää alaspäin. 
B 1108g. Tämä oli toistepäin eli perätilassa.

Lääkäri oli eri kuin yleensä, tällä kertaa nuori nainen. Toki minä sitten heti alkukuulumisten jälkeen selittämään, että kuinka ois kiva tietää sukupuolet, kun nyt toinen vasta selvillä. Ultraus aloitettiinkin sukupuoliarvioilla ja A oli tämän lääkärin mielestä tyttö (90%) ja B poika. Lääkärikin naureskeli, että tämähän se olikin se tärkein, mistä ultra pitää aloittaa ;) Jokohan tuohon uskaltaisi luottaa tuohon tyttöveikkaukseen?

Ultraus kesti tällä kertaa pidempään kuin toisen lääkärin kanssa. Toisella lääkärillä ehkä enemmän kokemuksen tuomaa ripeyttä (vanhempi herra), mutta kiva oli tällä kertaa, kun mentiin vähän hitaammin asioita läpi. Lääkäri tutki vähän pidempään toisen vauvan (B) istukkavirtauksia/napavirtauksia ja totesi, että hiukan yläkäyrällä menee joku juttu. Tarkisteli sitä useammasta eri kohdasta ja sanoi, että voitais sopia uusi ultra-aika parin viikon päähän ihan varuilta. Ei kannattaisi huolestua, mutta tarkistettaisiin tilanne vähän nopeammin eikä ootettais neljää viikkoa seuraavaan seurantaan. Parempihan se on, että seuraillaan vaikuttaako asia vauvan kasvuun. Tällä hetkellähän se ei ollut kasvuun vaikuttanut, koska tuo B vauvahan oli vielä isompi kuin A. Vettä oli hyvin, kohdunkaulalla ei muutoksia. Alle kaksi viikkoa seuraavaan neuvolaan. Sitten onkin vain viikonloppu välissä ja taas seuraava ultra.

Loppuun vielä tiedote: KESÄ on tullut! Ihanan lämmintä ollut viime päivinä :) Pyykkiä oon pessy paljon, kun saanu isot lakanat, verhot yms. ulos kuivumaan. Jynssäsin myös toisen ostetun (käytetyn) pinnasängyn mukana tulleen patjan, reunasuojukset ja päiväpeiton. Lisäksi eilen "valas rantautui" ja heitin jopa talviturkin, jee jee! Mansikoita meni rasiallinen ja seurana oli toinen möhömahainen eli pääs höpisee odotus-/vauvajuttuja jollekin ymmärtävälle ;)

Tänään vuorostaan treffattiin työkamun kanssa ja käppäiltiin satamassa & vähän kaupungissa :) Nyt oon aika väsynyt, kun aikaisin aamulla en oikein saanu vessareissun jälkeen unta (valvoin ehkä klo 6-8) ja sitten herätys olikin jo kympiltä ja kaveri otti mut autokyytiin klo 10.30. Toi paahteessa kävelykin otti veronsa meikäläisestä, mutta ei se mitään. Vielä pystyn näistä kesäisistä keleistä nauttimaankin! Pitää vaan mennä vähän rauhallisempaa tahtia :) puuh, nyt vois kyllä olla päiväunien aika!

RV 29-info ja RV 28+0 kuvat + fiiliksiä

Jälleen yksi viikko takana päin ja ehkä jonkinlainen etappi, minkä tajusin tossa viime yönä ennen kun sain unta. Nimittäin...nyt olisi maksimissaan 10 viikkoa siihen, että vauvat on maailmassa! Tuplapakkauksia kun ei yleensä ihan sinne rv 40 päästetä ja mullekin puhuttiin jo niskaturvotusultran tienoilla, että viimeistään rv 38 synnytys käynnistettäisiin (tai tehtäisiin sektio). Jotenkin mulla on vielä sellainen kutina, että ihan tonne asti ei tartte odotella. Toivoisin, että päästäis johonkin syyskuun alkuun, jolloin viikkoja ois 36-37 eli oltaisiin siinä täysiaikaisuuden rajoilla.

Tänä iltana Möhkis, eli möhömaha, näyttää tältä ja siis 28+0:

Raskausviikolla 29

• vauva painaa noin 1100g
• Luulen ettei meidän tirppanat ole kuitenkaan ihan noin isoja, mutta toivottavasti kehittyneet ja kasvaneet taas omalla tahdillaan tasaisesti! Nelisen viikkoa sitten painoarviot oli nimittäin 500-570g. Tokihan nuo kasvupyrähdykset voivat olla suuriakin tässä loppuraskaudessa.

• vauvan koko pituus noin 33,5cm
• pituus päästä peppuun noin 24,5cm 

Sikiö osaa jo paremmin avata ja sulkea silmiään, imeä ja niellä. Keuhkot pystyvät nyt hengittämään ilmaa ja sikiö tekee säännöllisiä hengitysharjoituksia. Keuhkot alkavat olla paremmin valmistautuneet kohdun ulkopuoliseen elämään. Keskushermosto alkaa myös olla jo niin kehittynyt, että sikiö pystyy itse säätelemään ruumiinlämpöään. Sikiön kehosta on rasvaa 2 - 3 %. Pojilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin. (Lähde: vau.fi)

Lyhykäisesti voisin kertoa, että olotilassa ei ole juurikaan muutoksia. Nää samat perusoireet kuin aiemmillakin viikoilla: 

• selkäkipu (vaikeuksia nousta esim. sängyltä/sohvalta, jos seisoo/kävelee liian pitkään, vaikeuksia kääntyä/vaihtaa asentoa öisin...)
• liitoskivut alavatsan molemminpuolin (erityisesti vasen puoli, vaikeuttaa kaikkea tekemistä)
• yhtäkkinen hengästyminen, voimien menetys (jalat ja/tai kädet) ja sykkeen nousu (vaikuttaa sillä hetkellä kaikkeen tekemiseen, kun tuntuu ettei jaksa edes seistä tai maata!)

Tossa noi "perusoireet". Lisäksi välillä alkaa yhtäkkiä hiostaa ihan älyttömästi - saa nähä kunhan tää kesä tästä etenee, että pitääkö mun muuttaa johonkin suihkuun asumaan! Toki maha painaa myös rakkoa sen verran, että vessassa saa käydä hiukan useammin. Yöllä yleensä selviän 1-2 käynnillä, mikä ei oo kovin paha vielä.

Myös yleinen painon tunne joka puolella mahaa on ollut nyt "oireena" jo jonkin aikaa eli toisin sanoen välillä tuntuu, että mä oikeesti räjähdän! Syömisen jälkeen tää olo vielä tuplaantuu eikä se mene mitenkään nopeasti ohi vaan saattaa kestää koko päivän ja silti on pakko taas muutaman tunnin päästä syödä, kun pitää tuota ravintoakin saada, vaikka kuinka olisi räjähtämisolotila. Eli kierre on loputon. Aamulla olo on tämän suhteen ehkä paras, koska on juuri ollut moooonta tuntia syömättä, mutta siitäpä se olo taas alkaa aamupalan jälkeen. Enkä edes syö mitenkään älyttömiä määriä.....paitsi ihan joskus, kun en voi vastustaa hyvää ruokaa tai muita herkkuja =/ Niin joo ja herkuista puheenollen, eilen olin oikein ahkera emäntä ja tein mansikkapiirakkaa ♥ nam, oli hyvää!

Lässig Twin-hoitolaukku ja pirtsakat vaunukopat

Mies on kalassa, joten mä nyhjötän kotona ja koitan keksiä jotain tekemistä :p No, sain sitten vihdoin kuvattua tuota uutta hoitolaukkua ja samalla kuvasin nuo meidän uudet päheet vaunukopat!

Eli miehän aiemmin laitoin postauksen parista hoitolaukusta, joita harkitsin, mutta en sitten kuitenkaan päätynyt kumpaankaan. Syynä tähän oli, että ostoilmoitus tuplakirppikselle tuotti tulosta ja mulle tarjottiin sitä kautta Lässig Twin-hoitolaukkua puoleen hintaan (kaupassa uutena noin 90€)! Pyysin myyjältä kuvia ja laukku näytti kaikinpuolin hyvältä ja siistiltä. Mieskin voi sitä käyttää mielestäni hyvin eli ei ole liian naisellinen ;) Pidemmittä puheitta saanen esitellä kaksosille suunniteltu hoitolaukku:

Erillinen hoitoalusta ja thermopussukka kahdelle tuttipullolle kuuluu varustukseen.
Lisäksi laukussa on yksi vetoketjulla suljettava thermotasku.

Jos oikein tarkkaan katsoo, voi nähdä kuvan yläosassa pikkututkijan...

Laukun sisällä on useita taskuja kuten myös laukun ulkopuolella! Laukkua voidaan kantaa olalla tai se voidaan kantaa ns. "repun tavoin". Siinä on erilliset lenkit, joilla laukun saa kiinnitettyä vaunujen työntöaisaan.

Sitten seuraavaksi vuorossa Easywalker-vaunukoppien esittely. Saadaankohan varmasti "tarpeeksi" huomiota, kun kuskataan kaksosia räikeän limenvihreissä vaunuissa?!! :D Noi ostettiin siis mun tutulta huokeahkoon hintaan, muutoin olisin saattanut valita jonkin hieman neutraalimman värin. Mutta onhan noi nyt ainakin pirtsakka ratkaisu synkkään(?) syksyyn! Eikös!

Taas joku kiinnostunut pörröhäntä haistelemassa...

"...tuoksuja...mmmm"

Sokerirasituskoe & viime viikon kuulumiset

Kuulumisia:
Lähdettiin taas käymään Kuopiossa, tai oikeastaan minä sekä kissa jäätiin sinne ja ukko jatkoi matkaansa Ruunaalle (kalastusreissu). Kotikotona löhöilin kaikessa rauhassa, mutta sain jotain vähän aikaiseksikin! :p Matkuksessa käytiin pyörähtämässä siskon kanssa (pikkuostoksia: pari neuletta itselle, hoitoalusta, pari helistinlelua, tuikkuja...), kävin katsomassa isän ja siskon kanssa pikkuveljen pesispeliä, äitin kanssa käytiin tervehtimässä mummia ja lauantaina oli ala-asteen luokkakokous huiman kuuden osanottajan voimin! Mukava viikko kaikenkaikkiaan. Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin.

Sokerirasituskoe:
Samaisena sunnuntai-iltana mun piti aloittaa paasto. Klo 20 jälkeen en saanut enää syödä tai juoda yhtikäs mitään! Yhyyy! Syynä seuraavan aamun sokerirasituskoe, johon minut määrättiin siksi, että olen yli 26-vuotias ensisynnyttäjä. Klo 7.20 maanantaina mies heitti mut labraan, jossa otettiin ensin paastoverinäyte. Näytteenoton jälkeen piti juoda sokerilitkua noin 2,5dl. Neste maistui ylisokeroidulta mehulta, oikeastaan sellaiselta mehutiivisteeltä, jota ei oltu "muistettu" lantrata. Ihan OK se meni kuitenkin alas. Juomiseen olisi saanut käyttää 5 minuuttia, veikkaan että mulla meni noin puolet siitä.

Juomisen jälkeen odotustilaan hengailemaan tunniksi. Ihan hyvin meni siihen asti, kun tunti oli melkein mennyt. Yhtäkkiä iski tosi heikko olo: oksetti ihan ja kylmä hiki pukkas päälle. Mietin, pitäisikö koputtaa hoitajan huoneeseen - sanoi, että voi koputella jos tulee huono olo. No, sinnittelin pahan olon ohi ja sitten olikin tunti mennyt ja minut kutsuttiin takaisin huoneeseen. Kerroin heikotuksesta, mutta se oli juuri mennyt kivasti ohi. Otettiin toinen verinäyte.

Sitten taas tunniksi odottelemaan. Hetki verinäytteen oton jälkeen iski taas tuo sama oksetus+kylmä hiki-olo. Ajattelin taas mielessäni, että kohta pökrään ja jos ei tilanne mene nyt ohi pian, niin pakko mennä ovelle. Siitä se olo sitten helpotti, onneksi. Tuijottelin seiniä ja koitin lueskella Vauva-lehteä. Vihdoin tunti taas ohi ja viimeisen kerran antamaan verta.

Huoneesta päästyä nopsasti laukusta pillimehu ja suklaapatukka naamariin! Helpotti. Sitten soitin miehen hakemaan mut pois ja ruokakaupan + kahvila-reissun kautta kotiin. Kokeen tulokset lienee jo menneet neuvolaan, mutta ei sieltä ainakaan vielä ole soitettu eikä ehkä soitetakaan jos ei niissä ilmene mitään vääriä arvoja. Saap nähä!