Kuulumisia:
Lähdettiin taas käymään Kuopiossa, tai oikeastaan minä sekä kissa jäätiin sinne ja ukko jatkoi matkaansa Ruunaalle (kalastusreissu). Kotikotona löhöilin kaikessa rauhassa, mutta sain jotain vähän aikaiseksikin! :p Matkuksessa käytiin pyörähtämässä siskon kanssa (pikkuostoksia: pari neuletta itselle, hoitoalusta, pari helistinlelua, tuikkuja...), kävin katsomassa isän ja siskon kanssa pikkuveljen pesispeliä, äitin kanssa käytiin tervehtimässä mummia ja lauantaina oli ala-asteen luokkakokous huiman kuuden osanottajan voimin! Mukava viikko kaikenkaikkiaan. Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin.
Sokerirasituskoe:
Samaisena sunnuntai-iltana mun piti aloittaa paasto. Klo 20 jälkeen en saanut enää syödä tai juoda yhtikäs mitään! Yhyyy! Syynä seuraavan aamun sokerirasituskoe, johon minut määrättiin siksi, että olen yli 26-vuotias ensisynnyttäjä. Klo 7.20 maanantaina mies heitti mut labraan, jossa otettiin ensin paastoverinäyte. Näytteenoton jälkeen piti juoda sokerilitkua noin 2,5dl. Neste maistui ylisokeroidulta mehulta, oikeastaan sellaiselta mehutiivisteeltä, jota ei oltu "muistettu" lantrata. Ihan OK se meni kuitenkin alas. Juomiseen olisi saanut käyttää 5 minuuttia, veikkaan että mulla meni noin puolet siitä.
Juomisen jälkeen odotustilaan hengailemaan tunniksi. Ihan hyvin meni siihen asti, kun tunti oli melkein mennyt. Yhtäkkiä iski tosi heikko olo: oksetti ihan ja kylmä hiki pukkas päälle. Mietin, pitäisikö koputtaa hoitajan huoneeseen - sanoi, että voi koputella jos tulee huono olo. No, sinnittelin pahan olon ohi ja sitten olikin tunti mennyt ja minut kutsuttiin takaisin huoneeseen. Kerroin heikotuksesta, mutta se oli juuri mennyt kivasti ohi. Otettiin toinen verinäyte.
Sitten taas tunniksi odottelemaan. Hetki verinäytteen oton jälkeen iski taas tuo sama oksetus+kylmä hiki-olo. Ajattelin taas mielessäni, että kohta pökrään ja jos ei tilanne mene nyt ohi pian, niin pakko mennä ovelle. Siitä se olo sitten helpotti, onneksi. Tuijottelin seiniä ja koitin lueskella Vauva-lehteä. Vihdoin tunti taas ohi ja viimeisen kerran antamaan verta.
Huoneesta päästyä nopsasti laukusta pillimehu ja suklaapatukka naamariin! Helpotti. Sitten soitin miehen hakemaan mut pois ja ruokakaupan + kahvila-reissun kautta kotiin. Kokeen tulokset lienee jo menneet neuvolaan, mutta ei sieltä ainakaan vielä ole soitettu eikä ehkä soitetakaan jos ei niissä ilmene mitään vääriä arvoja. Saap nähä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
JOS kirjoitat "anonyymina", mutta tunnet minut henkilökohtaisesti, muista kirjoittaa kommenttisi loppuun kuka olet, jotta tiedän, kuka tuttu siellä kirjoittelee :)