Jösses, että voikin olla tukeva olo, vaikka ihan kohtuudella syöny
tänään. Niin joo ja kilot paukkui aamulla taas seuraaviin lukemiin eli
siirryttiin 62 kilosta 63:n kilon puolelle. Tämmöinen lyhyt ja pikainen olotilapäivitys ;) Fat whale kiittää ja kuittaa!
torstai 29. toukokuuta 2014
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Työt alkaa olla finaalissa
Tänään kävin sairausloman jälkeen tekemässä tommosen huikean 6 tunnin iltavuoron. Tulin siihen tulokseen, että kyllä mun työt alkaa olla tässä. Teen vielä huomisen (4h) ja ylihuomisen (4h) ja perjantaina menen työterveyslääkärille hakemaan saikkua jo ensi viikoksi. Pyydän jos kirjoittaisi myös pidemmän saikun samalla kesäkuun 16. päivään, jolloin onkin sitten se neuvolalääkäri, joka voi saikkua sitten jatkaa. Eli kaksi vuoroa vielä ja sitten "lomille" lomps! Oli toi liikkuminen töissä sen verran rasittavaa ja selkä kyllä alkoi kipuilemaan huomattavasti enemmän kuin kotona oleskellessa, että kyllä se on nyt aika jäädä pois eikä kituuttaa ihteään! Ihan pelkkä kävely oli raskasta ja hengästyttävää. Lisäksi lautasten ja prikan kantaminen vei voimia sekä mm. lasitiskikoneen käyttö, pöytien siivoilu/kurottelu pöytien yli siivotessa ja muu kyykistely. Ei oikein ergonomisesti hyvässä paikassa vesipullotkaan/viinit/muut juomat näin "selkävammaiselle" henkilölle. Näin on näppylät, eipähän ihan heti tartte sit töihin palatakaan...omituista!
LUKIJAKYSYMYS
* Monikkoäidit:
millä raskausviikoilla jäit töistä pois ja millaista työtä teit?
Mitkä olivat suurimmat syyt jäädä pois?
* Yksösäidit:
Jaksoitko tehdä töitä äitiysloman alkuun asti?
Milloin jäit pois töistä ja miksi?
maanantai 26. toukokuuta 2014
Neuvola ja äitiyspolivierailu
Tänään oli hyvinkin vauva-aiheinen päivä, kun ensin klo 13 suuntasimme (tällä kertaa jopa yhdessä) neuvolaan ja sieltä lähes suoraan klo 15 monikkovalmennukseen, joka olikin siis tällä kertaa äitiyspoliklinikalla.
Neuvolassa kyseltiin meidän kuulumisia yleisesti ja käytiin keskustellen läpi mun sekä miehen kotona täyttämiä lippulappuja, jotka koskivat parisuhdetta, tulevaa vanhemmuutta ja siihen kasvua, tukiverkostoa, elämää kuormittavia tekijöitä yms. Molempien piti täyttää omat lappuset ja sitten niitä piti kotona vertailla sekä jutella niistä kimpoavista ajatuksista. Tosi samanlaiset ajatukset meillä kaikesta olikin, mutta ei niistä sen enempää.
Verenpaineet mitattiin molemmilta (OK) ja hemoglobiini nappastiin minulta, se olikin parantunut eli vähennän hiukan rautaa 100mg:sta 50mg:aan. Kuunneltiin vauvojen sydänäänet ja helposti ne taas löytyi. Toisen vauvan syke oli vähän matalampi: aluksi 130-135, nousi myöhemmin vielä 140. Toisen vauvan syke pyöri lähempänä 150. Mies kysyikin mikä vaihtelu on normaalia ja nt vastasi, että 120-170 välillä pitäis sykkeet olla eli ihan normaalit meidän molemmilla natiaisilla :)
Siinä pötkötellessä sängyllä neuvolatäti otti vielä ensimmäistä kertaa sf-mitan. Minulla mitta oli noin 24,5cm ja koska mittaa seurataan yksösraskauden käyrällä, oltiin me ihan reilusti yläkäyrän yläpuolella. Mitan keskiarvon mukaan oltaisiin nyt noin rv 28 jos kyseessä olisi yksösraskaus. Me elellään kuitenkin nyt rv 22+2 ja nt:n mukaan mitta oli hyvä ottaen huomioon kaksosraskauden. Kuulemma hyvin kasvanut masu :) (Sf-mitta: symfyysi-fundusmitta, häpyliitos-kohdunpohjamitta; sikiön kasvun seuraamiseksi raskauden aikana neuvolassa mitattava häpyliitoksen ja kohdunpohjan (fundus uteri) etäisyys)
Puhuttiin mun tulevasta sairauslomasta. Ennakkoonhan sitä ei voida antaa eli ei nyt onnistukaan ihan niin helposti kuin aattelin. Tai siis pitää ehkä vähän osissa hakea. Eli oletetaan, että oon vain yhden viikon nyt töissä. No, sitten meen työterveyteen hakemaan viikon saikun 9. kesäkuuta asti, jolloin on seuraava ultra. Sieltä pyydän sitten saikun 16. kesäkuuta saakka, koska vasta sinne sain neuvolalääkärille ajan. Tää lääkäri sitten kirjoittaa sen pidemmän sairausloman. Jos oon töissä vielä kaksi viikkoa, niin muuten sama, mutta ei tartte sit työterveyteen mennä vaan sinne ultraan 9. kesäkuuta kuten aiemmassakin esimerkissä. Sen verran väsyttää seisominen, että luulen, että toi kaks viikkoa töitä on ihan maksimi!
Saatiin myös raskaustodistus ja nyt voidaan rueta hakemaan tukia Kelalta. Äitiysraha- ja vanhempainrahahakemukset sekä äitiysavustus (muistaakseni). Äitiysavustushan me saadaan triplana: ajateltiin ottaa kaksi äitiyspakkausta ja kolmas tuki sitten rahana.
Monikkovalmennuskerta keskittyi tänään synnytyskuvioihin ja synnytyksen jälkeisiin juttuihin jos vauvojen kanssa joudutaan esimerkiksi jäämään teholle hetkeksi tai pidemmäksikin aikaa tarkkailuun. Äitiyspolin tiloissa meitä kierrätti kätilö sekä vauvojen teho-osastolle sen osaston hoitaja. Teholla oli rauhallista eikä mitään paniikinomaista tuntua kuten kuvitella saattaisi. Kovin vähän siellä oli nyt vauvoja, mikä on tietysti hyvä asia. Nähtiin perhehuone, jossa oli äiti pienen 3vrk:n ikäisen vauvan kanssa viettämässä aikaa ennen kuin pääsevät normaalille osastolle pois teholta. Eipä siellä mitään ihmeitä näkynyt (oli kovin rauhallinen hetki), mutta kokonaisuuskuvaksi jäi oikein hyvä ja jopa leppoisa fiilis. Joku iskä siellä piti pientä vauvaa sylihoidossa jne.
Kätilö kertoi synnytysjutuista ja kivunlievityskeinoista. Sivuttiin normaalia alatiesynnytystä ja leikkauksen mahdollisuutta (otettiin erityisesti myös kaksosjutut huomioon) sekä käytiin visiitillä synnytysosastolla. Synnytyssaleihin tai leikkaussaliin ei tällä kertaa päästy, koska ne oli ilmeisesti varattuna. Tämmöistä kierrostahan ei normaalisti järjestetä yksösodottajille vaan tää oli ihan meidän monikko-odottajien etuoikeus! Normaali synnytysvalmennuskerta yksösille tapahtuu isossa auditoriossa eli sinänsä tää oli kyllä tosi hyvä juttu meille :)
Mitähän muuta? Hirmusen hankala lyhentää monen tunnin jutut tälleen lyhykäiseen blogipostaukseen :D Ihan mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan. Pientä infoähkyä havaittavissa loppumetreillä, mutta parempi niin. Missään vaiheessa meitä ei mitenkään "peloteltu" vaan nimen omaan vauvojen teho oli paikka pienen ihmiselämän alun tukemiseksi, synnytys menee useimmiten hyvin ja jos tulee jotain ongelmatilanteita niin kaksossynnytyksessä on paljon tukihenkilöitä paikalla jne. Tästä ihmispaljoudesta kyllä vähän "varoiteltiin" samalla ettei tule yllärinä, että synnytyksessä on mukana MONTA henkilöä. Voi olla esim. pari kätilöä, lasten lääkäri, gynekologi tai kaksi, ehkä vielä pari opiskelijaa jne :D
Semmoinen päivä tänään. Teen vielä myöhemmin postauksen rv 23:n jutuista ja omista fiiliksistä. En viitsi enää tähän samaan, kun tämäkin juttu vaan venyy :D
Neuvolassa kyseltiin meidän kuulumisia yleisesti ja käytiin keskustellen läpi mun sekä miehen kotona täyttämiä lippulappuja, jotka koskivat parisuhdetta, tulevaa vanhemmuutta ja siihen kasvua, tukiverkostoa, elämää kuormittavia tekijöitä yms. Molempien piti täyttää omat lappuset ja sitten niitä piti kotona vertailla sekä jutella niistä kimpoavista ajatuksista. Tosi samanlaiset ajatukset meillä kaikesta olikin, mutta ei niistä sen enempää.Verenpaineet mitattiin molemmilta (OK) ja hemoglobiini nappastiin minulta, se olikin parantunut eli vähennän hiukan rautaa 100mg:sta 50mg:aan. Kuunneltiin vauvojen sydänäänet ja helposti ne taas löytyi. Toisen vauvan syke oli vähän matalampi: aluksi 130-135, nousi myöhemmin vielä 140. Toisen vauvan syke pyöri lähempänä 150. Mies kysyikin mikä vaihtelu on normaalia ja nt vastasi, että 120-170 välillä pitäis sykkeet olla eli ihan normaalit meidän molemmilla natiaisilla :)
Siinä pötkötellessä sängyllä neuvolatäti otti vielä ensimmäistä kertaa sf-mitan. Minulla mitta oli noin 24,5cm ja koska mittaa seurataan yksösraskauden käyrällä, oltiin me ihan reilusti yläkäyrän yläpuolella. Mitan keskiarvon mukaan oltaisiin nyt noin rv 28 jos kyseessä olisi yksösraskaus. Me elellään kuitenkin nyt rv 22+2 ja nt:n mukaan mitta oli hyvä ottaen huomioon kaksosraskauden. Kuulemma hyvin kasvanut masu :) (Sf-mitta: symfyysi-fundusmitta, häpyliitos-kohdunpohjamitta; sikiön kasvun seuraamiseksi raskauden aikana neuvolassa mitattava häpyliitoksen ja kohdunpohjan (fundus uteri) etäisyys)
Puhuttiin mun tulevasta sairauslomasta. Ennakkoonhan sitä ei voida antaa eli ei nyt onnistukaan ihan niin helposti kuin aattelin. Tai siis pitää ehkä vähän osissa hakea. Eli oletetaan, että oon vain yhden viikon nyt töissä. No, sitten meen työterveyteen hakemaan viikon saikun 9. kesäkuuta asti, jolloin on seuraava ultra. Sieltä pyydän sitten saikun 16. kesäkuuta saakka, koska vasta sinne sain neuvolalääkärille ajan. Tää lääkäri sitten kirjoittaa sen pidemmän sairausloman. Jos oon töissä vielä kaksi viikkoa, niin muuten sama, mutta ei tartte sit työterveyteen mennä vaan sinne ultraan 9. kesäkuuta kuten aiemmassakin esimerkissä. Sen verran väsyttää seisominen, että luulen, että toi kaks viikkoa töitä on ihan maksimi!
Saatiin myös raskaustodistus ja nyt voidaan rueta hakemaan tukia Kelalta. Äitiysraha- ja vanhempainrahahakemukset sekä äitiysavustus (muistaakseni). Äitiysavustushan me saadaan triplana: ajateltiin ottaa kaksi äitiyspakkausta ja kolmas tuki sitten rahana. Monikkovalmennuskerta keskittyi tänään synnytyskuvioihin ja synnytyksen jälkeisiin juttuihin jos vauvojen kanssa joudutaan esimerkiksi jäämään teholle hetkeksi tai pidemmäksikin aikaa tarkkailuun. Äitiyspolin tiloissa meitä kierrätti kätilö sekä vauvojen teho-osastolle sen osaston hoitaja. Teholla oli rauhallista eikä mitään paniikinomaista tuntua kuten kuvitella saattaisi. Kovin vähän siellä oli nyt vauvoja, mikä on tietysti hyvä asia. Nähtiin perhehuone, jossa oli äiti pienen 3vrk:n ikäisen vauvan kanssa viettämässä aikaa ennen kuin pääsevät normaalille osastolle pois teholta. Eipä siellä mitään ihmeitä näkynyt (oli kovin rauhallinen hetki), mutta kokonaisuuskuvaksi jäi oikein hyvä ja jopa leppoisa fiilis. Joku iskä siellä piti pientä vauvaa sylihoidossa jne.
Kätilö kertoi synnytysjutuista ja kivunlievityskeinoista. Sivuttiin normaalia alatiesynnytystä ja leikkauksen mahdollisuutta (otettiin erityisesti myös kaksosjutut huomioon) sekä käytiin visiitillä synnytysosastolla. Synnytyssaleihin tai leikkaussaliin ei tällä kertaa päästy, koska ne oli ilmeisesti varattuna. Tämmöistä kierrostahan ei normaalisti järjestetä yksösodottajille vaan tää oli ihan meidän monikko-odottajien etuoikeus! Normaali synnytysvalmennuskerta yksösille tapahtuu isossa auditoriossa eli sinänsä tää oli kyllä tosi hyvä juttu meille :)
Mitähän muuta? Hirmusen hankala lyhentää monen tunnin jutut tälleen lyhykäiseen blogipostaukseen :D Ihan mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan. Pientä infoähkyä havaittavissa loppumetreillä, mutta parempi niin. Missään vaiheessa meitä ei mitenkään "peloteltu" vaan nimen omaan vauvojen teho oli paikka pienen ihmiselämän alun tukemiseksi, synnytys menee useimmiten hyvin ja jos tulee jotain ongelmatilanteita niin kaksossynnytyksessä on paljon tukihenkilöitä paikalla jne. Tästä ihmispaljoudesta kyllä vähän "varoiteltiin" samalla ettei tule yllärinä, että synnytyksessä on mukana MONTA henkilöä. Voi olla esim. pari kätilöä, lasten lääkäri, gynekologi tai kaksi, ehkä vielä pari opiskelijaa jne :D
Semmoinen päivä tänään. Teen vielä myöhemmin postauksen rv 23:n jutuista ja omista fiiliksistä. En viitsi enää tähän samaan, kun tämäkin juttu vaan venyy :D
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
Möhömahan päiväretki (ja vähän muuta löpinää)
Tänään käytiin miehen kanssa käppäilemässä Naissaaressa, kun oli taas niin nätti aurinkoinen päivä! Ukkosta ja sadetta säätiedotteet lupasi, mutta eipä tullut kuin pari pisaraa ja muutama jyrähdys - ainakaan meillä päin :) Käveltiin rauhalliseen tahtiin, "kahviteltiin" (eli mies kahvitteli, minä vesilinjalla), syötiin pullat sekä munkit ja istuskeltiin hetki laiturilla. Uimarantakin tuolla saarella olisi, ehkä sielläkin vois joskus kesällä vaikka käydä!
Vesi tuntui kyllä aika kylmältä varpaisiin, kun niitä vähän uittelin laiturilta käsin. Oli siellä uimarannalla kuitenkin jotkut hurjat uimassa, kuten muillakin rannoilla, joita tässä lähipäivinä nähnyt vilaukselta. Äitikin laitto tänään viestin, että oli talviturkki heitetty! No ei mua vaan vielä tonne veteen kyllä sais :p Tossa tajusin viime kesän lopulla, että enpä sitten käyny järvessä/meressä uimassa KOKO kesänä! Whaaaaaat!!? Ensimmäinen kesä kyllä varmasti etten uinut. Tänä kesänä meen kyllä valastelemaan kunhan vedet vähän lämpenee - lupaus ;)
Illalla lämmitettiin kotona sauna, tehtiin lämppäreitä ja katseltiin Suomi-Venäjä MM-jäkiksen finaalia. Niinhän siinä kävi, että Venäjä vei, mutta hyvin Suomikin kyllä pelasi ja oli ihan mielenkiintoinen ottelu. Viimeisen erän puolivälissä luovutin, myönnettäköön. Pelin jälkeen vedin tossa vielä vähän jätksiä pullistuvaan napaani. Kyllä, se oikeasti alkoi pullistumaan syvästä kuopastaan silloin kun maha alkoi kasvaa enemmän. Ei se vielä oo ulospäin pullahtanut, mutta saas nähä käykö niin! Eilen mies bongasi myös tosta navalta lähtevän "linea negran" vai miksikä sitä vähän tummempaa juovaa kutsutaan, joka joillekin odottaville tulee. Mahaa on muksittu tänään illalla varsinkin aika runsaasti. Sohvalla pötköttäessä näin parit potkut uloskin päin, mies ei ehtinyt nähdä, mutta eilen kun oltiin käymässä nukkumaan, tunsi sekin parit potkut! Siellä ne mönkii, ties miten päin. Tänäänkin tullu potkuja taas vähän eri kohdissa...
Huomenna neuvola sekä monikkovalmennuskerta Keskussairaalalla. Näistä enemmän seuraavassa postauksessa!
lauantai 24. toukokuuta 2014
Viikon meininkiä ja tänään rv 22+0, jes!
Muutama päivä hurahtanut ilman kirjoittelua. Mitäpä tässä on nyt sitten tapahtunut? Koitan muistaa...No ekanakin on ollu ihan uskomaton kesäviikko. Lämpöä on piisannut reippaasti yli +20, parina päivänä lähemmäs +30 astetta! Pikkusisko tuli alkuviikolla kyläilemään pariksi yöksi. Käveltiin pikkulenkkiä rantaraitilla, syötiin vähän evästä rannassa, kaupungilla palloiltiin jokunen hetki, käytiin yhdessä monikkovalmennuksessa, tehtiin sapuskaa, saunottiin ja nautittiin limua parvekkeella yms. Kiva, että sain vähän seuraa. Valitettavasti sisko joutui kuuntelemaan mun valitusta, kun oli just pahat päivät allergian suhteen! Tosi rasittavaa, mutta ei nyt ihan sisällekään oo voinut linnoittautua, kun on niin upee alkukesä ollut!
Perjantaina käväisinkin sitten työterveyslääkärillä kyselemässä, olisko mahdollista saada reseptillä jotain vahvempaa allergialääkettä. No, ei sieltä oikein apua tullu. Allergialääkkeitä ei oo (tietenkään) pystytty testaamaan raskaanaolevilla, joten haittavaikutukset ovat tuntemattomat. Cetirizin (esim. Zyrtec ja muut edullisemmat johdannaiset) on vanhimpia tunnettuja allergialääkkeitä ja niistä ei oo ainakaan mitään raportteja haitoista tullut, joten sitä nyt sitten syön edelleen. Voin kuitenkin ottaa yhden tabun sijaan kaksi eli jospa se vähän auttaisi. Silmätipat auttaa ajoittain, nenäsumute on mun mielestä hankalakäyttöinen. Nenän pitäis olla tyhjä ennen kuin sitä suihkuttaa ja vaikka näin olisikin, niin mun nenä ainakin alkaa heti vuotamaan, kun sumutetta laittaa. Sitten on melkein pakko niistää ja lääkeaine lähtee taas sieraimesta pois. Eli mikä hyöty?
Monikkovalmennuksessa käsiteltiin mm. erilaisia hankintoja ja niiden hyödyllisyyttä monikkoperheessä, puhuttiin autoista, turvakaukaloista, sittereistä, imetystyynyistä ja itse imetyksestä. Tai naiset jäi puhumaan imetyksestä, kun miehen siirtyi erään monikkoperheen isän kanssa juttelemaan miesten kesken toiseen huoneeseen. En tiedä mitä siellä puhuttiin, kun ei oma mies taaskaan päässy paikalle. Harmi, koska ois varmaan ollu kiva saada tuota miesnäkökulmaa asioihin. Imetysasiat oli ihan mielenkiintoisia ja kyllähän sitä toki yritetään jos vaan yhtään onnistuisi. Stressiä en aio kuitenkaan ottaa, se ei ole mikään äitiyden merkkipaalu. Pitää ymmärtää, että kaikilta se ei vain onnistu esim. huonon maidontuotannon vuoksi, vauvan imuote ei ole hyvä tms. Muistetaan kuitenkin, että kaksostenkin täysimetys on ihan mahdollista ja siihenkin on sitten apua saatavilla esim. tukihenkilöiden kautta. Meidän toinen valmentaja onkin tällainen tukihenkilö.
Työ- ja saikkujuttua: Nyt olisi vielä pari päivää vapaata, saikkupäivä ja maanantaina vapaapäivä. Sitten palaan kolmeksi päiväksi töihin, jonka jälkeen heti aikoja sitten toivottu vapaa viikonloppu. Sitä seuraavalla viikolla olisi töitä ma-ke, jonka jälkeen kaksi vapaata ja sitten la-su töitä. Ajattelin, että jos jaksan, niin teen nää pari viikkoo töitä ja sitten taitaa olla mun aika jäädä kokonaan pois. Eli olisin tällöin noin rv 24, kun pois jäisin. Mun työ huomioonottaen varmaan aika hyvä ajankohta. Ei nimittäin tuo liikkuminen ole enää niin mukavaa: hengästyttää helposti ja selkä toki on edelleen jumissa. Maanantaina on tavallinen neuvolakäynti ja pitää siellä nyt kysellä, että milloin voisin tavata neuvolalääkärin, koska sen pitäis kirjoittaa se pitkä saikku äitiyslomaan saakka.

Tänään tuli täyteen 22 raskausviikkoa!
Käytiin hakemassa mulle mammacaprit eräältä myyjältä (5€) ja ajettiin satamaan, missä olikin kalamarkkinat. Myös M+O+pikku A tulivat sinne ja vähän aikaa kierreltiin ympäriinsä kojuja katsellen. Ihanat jätskit ostettiin ja herkuteltiin. Mulla alko tehdä tiukkaa seisominen ja kävely, ois tehny mieli käydä kaksinkerroin välillä. Selkä on jotenkin mutkalla, kun maha vetää sitä kai eteen? Ei hirmu kauaa oltu, mutta sanoinkin sitten miehelle, että en haluis silti vielä kotiin, kun täällä sit vaan sisällä nököttää. Lähettiin sitten vielä käymään Hong Kongissa ja ostin pari kukat parvekkeelle. Kotona pyörähdettiin vain pikaisesti ja lähdettiin saman tien tuohon lähipubin terassille, itsehän olin limulinjalla. Kotona myöhemmin pikkupäiväunet, jonka jälkeen Suomi-Tsekki jäkispeli ja ylläriylläri Suomihan pääsi nyt sitten pelaamaan finaaliin Venäjää vastaan. Huomenna siis jännitetään sitä! Hopeakin on ihan hyvä saavutus, mutta oishan se kulta aika jees :) Siinäpä se päivä. Ukko kattoo nyt jaliksen jotain finaaliottelua ja mä netistä Suurinta pudottajaa. Plää, selkä ei kestä normaalia istumistakaan. Piti tuoliakin vaihtaa ja ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään! Tai oikeastaan vetää ton kyljen jotenkin jumiin.On tämä elämä heleppoo!
Kesäkesäkesäkesä tuleeeeee! Hiljalleen.
Perjantaina käväisinkin sitten työterveyslääkärillä kyselemässä, olisko mahdollista saada reseptillä jotain vahvempaa allergialääkettä. No, ei sieltä oikein apua tullu. Allergialääkkeitä ei oo (tietenkään) pystytty testaamaan raskaanaolevilla, joten haittavaikutukset ovat tuntemattomat. Cetirizin (esim. Zyrtec ja muut edullisemmat johdannaiset) on vanhimpia tunnettuja allergialääkkeitä ja niistä ei oo ainakaan mitään raportteja haitoista tullut, joten sitä nyt sitten syön edelleen. Voin kuitenkin ottaa yhden tabun sijaan kaksi eli jospa se vähän auttaisi. Silmätipat auttaa ajoittain, nenäsumute on mun mielestä hankalakäyttöinen. Nenän pitäis olla tyhjä ennen kuin sitä suihkuttaa ja vaikka näin olisikin, niin mun nenä ainakin alkaa heti vuotamaan, kun sumutetta laittaa. Sitten on melkein pakko niistää ja lääkeaine lähtee taas sieraimesta pois. Eli mikä hyöty?
Monikkovalmennuksessa käsiteltiin mm. erilaisia hankintoja ja niiden hyödyllisyyttä monikkoperheessä, puhuttiin autoista, turvakaukaloista, sittereistä, imetystyynyistä ja itse imetyksestä. Tai naiset jäi puhumaan imetyksestä, kun miehen siirtyi erään monikkoperheen isän kanssa juttelemaan miesten kesken toiseen huoneeseen. En tiedä mitä siellä puhuttiin, kun ei oma mies taaskaan päässy paikalle. Harmi, koska ois varmaan ollu kiva saada tuota miesnäkökulmaa asioihin. Imetysasiat oli ihan mielenkiintoisia ja kyllähän sitä toki yritetään jos vaan yhtään onnistuisi. Stressiä en aio kuitenkaan ottaa, se ei ole mikään äitiyden merkkipaalu. Pitää ymmärtää, että kaikilta se ei vain onnistu esim. huonon maidontuotannon vuoksi, vauvan imuote ei ole hyvä tms. Muistetaan kuitenkin, että kaksostenkin täysimetys on ihan mahdollista ja siihenkin on sitten apua saatavilla esim. tukihenkilöiden kautta. Meidän toinen valmentaja onkin tällainen tukihenkilö.
Työ- ja saikkujuttua: Nyt olisi vielä pari päivää vapaata, saikkupäivä ja maanantaina vapaapäivä. Sitten palaan kolmeksi päiväksi töihin, jonka jälkeen heti aikoja sitten toivottu vapaa viikonloppu. Sitä seuraavalla viikolla olisi töitä ma-ke, jonka jälkeen kaksi vapaata ja sitten la-su töitä. Ajattelin, että jos jaksan, niin teen nää pari viikkoo töitä ja sitten taitaa olla mun aika jäädä kokonaan pois. Eli olisin tällöin noin rv 24, kun pois jäisin. Mun työ huomioonottaen varmaan aika hyvä ajankohta. Ei nimittäin tuo liikkuminen ole enää niin mukavaa: hengästyttää helposti ja selkä toki on edelleen jumissa. Maanantaina on tavallinen neuvolakäynti ja pitää siellä nyt kysellä, että milloin voisin tavata neuvolalääkärin, koska sen pitäis kirjoittaa se pitkä saikku äitiyslomaan saakka.

Tänään tuli täyteen 22 raskausviikkoa!
Käytiin hakemassa mulle mammacaprit eräältä myyjältä (5€) ja ajettiin satamaan, missä olikin kalamarkkinat. Myös M+O+pikku A tulivat sinne ja vähän aikaa kierreltiin ympäriinsä kojuja katsellen. Ihanat jätskit ostettiin ja herkuteltiin. Mulla alko tehdä tiukkaa seisominen ja kävely, ois tehny mieli käydä kaksinkerroin välillä. Selkä on jotenkin mutkalla, kun maha vetää sitä kai eteen? Ei hirmu kauaa oltu, mutta sanoinkin sitten miehelle, että en haluis silti vielä kotiin, kun täällä sit vaan sisällä nököttää. Lähettiin sitten vielä käymään Hong Kongissa ja ostin pari kukat parvekkeelle. Kotona pyörähdettiin vain pikaisesti ja lähdettiin saman tien tuohon lähipubin terassille, itsehän olin limulinjalla. Kotona myöhemmin pikkupäiväunet, jonka jälkeen Suomi-Tsekki jäkispeli ja ylläriylläri Suomihan pääsi nyt sitten pelaamaan finaaliin Venäjää vastaan. Huomenna siis jännitetään sitä! Hopeakin on ihan hyvä saavutus, mutta oishan se kulta aika jees :) Siinäpä se päivä. Ukko kattoo nyt jaliksen jotain finaaliottelua ja mä netistä Suurinta pudottajaa. Plää, selkä ei kestä normaalia istumistakaan. Piti tuoliakin vaihtaa ja ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään! Tai oikeastaan vetää ton kyljen jotenkin jumiin.On tämä elämä heleppoo!
Kesäkesäkesäkesä tuleeeeee! Hiljalleen.
maanantai 19. toukokuuta 2014
Toukokuun ekat helteet
Tänään on kolmas päivä huikean lämmintä säätä täällä Keski-Suomessa päin. Eilen ja toissapäivänä oli asteita joku 16-17, tänään huikeat 26-27! Eli siis täysi helle, huh huh!
Eilinen aurinkoisesta päiväkävelystä nauttiminen meni vähän mönkään, koska ekanakin kärsin koko edellisillan ja aamupäivän pahoista allergiaoireista. Päätin lähteä apteekkiin (kävellen) ostamaan helpotusta ja apteekista kurvasin turhan pitkälle lenkille. Päätepisteeseen päästyäni en siis meinannu millään enää jaksaa kävellä takaisin :( Kävin kaupassa ostamassa jätskin ja sen avulla lyllersin eteenpäin. En jaksa, en. Nenä vuotaa, kerran minuutissa joutu turistelemaan (jos ei useemmin) eli kävelin sitten paperi kädessä. Apoteekista ostin siis nenäsumutteen ja silmätipat, tabut mulla jo onkin. Pysähtelin istumaan penkeille ja vielä loppumatkasta piipahdin ostamaan toisen jätskin (Amppari, nam). Kotona olin melkein tippa linssissä, kun vihdoin olin perillä. Oli hirveen typerä olo ja potutti vaan. Että se siitä kivasta lenkistä.
Tänään menin savustamaan itseäni vain tohon takapihalle (sen jälkeen, kun olin käynyt kisun kanssa nopsasti pihalla valjailla hitaasti käppäillen). Aattelin, että nyt en lähe tekemään mitään kävelylenkkejä! Otin muutaman lehden, vanhan lakanan alustaksi, vesipullon, aurinkorasvaa yms. ja suuntasin lakanapyykit kädessä pihalle. Pyykit kuivumaan ja valas makaamaan nurtsille! Vähän oli hankalaa, kun yleensä loikoilen mahalleni, mutta nyt se ei enää onnistu. No, istualtani selailin lehteä ja välillä lepuutin silmiä kylkiasennossa. Nokka vuotaa edelleen, silmiä kutittaa. Kaikki mahdolliset lääkkeet otin ennen kuin lähdin ulos. Ei niistä hirveesti näytä apua olevan, mutta en mä nyt viiti sisällekään sulkeutua, kun on noin upee sää :/ Pakko kärsiä sitten...Parisen tuntia viihdyin ulkona. Välillä kävin vain sisällä hakemassa uudet pyykit ja jugurtin evääksi, nälkä alkoi hiljalleen tulemaan. Puol viiden aikaan luovutin ja siirryin sisälle syömään ja oleskelemaan. Ulkona välillä mietin, että paistuuko noi vauvat mahassa :D Lapsivesi alkaa kiehua kaikesta kuumuudesta, heh.
Olo on muuten siis ihan hyvä, mutta voimat on aika vähissä, osoitti eilinen kävelylenkki. Ja siis tosi rauhallisesti käppäilin. Tää viikko nyt tätä saikkua ja sit koitetaan taas tehä töitä hetkinen. Saas nähä, jaksanko töissä liikkua yhtään... Huomenna tulee toinen pikkusisko seuraksi tänne, parin yön verran viipyy. Jos on hyvä sää, niin vois oleilla ulkona. Jos huonompi sää, niin sit voi kierrellä kaupungilla vähän tai jotain. Katsellaan!
Eilinen aurinkoisesta päiväkävelystä nauttiminen meni vähän mönkään, koska ekanakin kärsin koko edellisillan ja aamupäivän pahoista allergiaoireista. Päätin lähteä apteekkiin (kävellen) ostamaan helpotusta ja apteekista kurvasin turhan pitkälle lenkille. Päätepisteeseen päästyäni en siis meinannu millään enää jaksaa kävellä takaisin :( Kävin kaupassa ostamassa jätskin ja sen avulla lyllersin eteenpäin. En jaksa, en. Nenä vuotaa, kerran minuutissa joutu turistelemaan (jos ei useemmin) eli kävelin sitten paperi kädessä. Apoteekista ostin siis nenäsumutteen ja silmätipat, tabut mulla jo onkin. Pysähtelin istumaan penkeille ja vielä loppumatkasta piipahdin ostamaan toisen jätskin (Amppari, nam). Kotona olin melkein tippa linssissä, kun vihdoin olin perillä. Oli hirveen typerä olo ja potutti vaan. Että se siitä kivasta lenkistä.
Tänään menin savustamaan itseäni vain tohon takapihalle (sen jälkeen, kun olin käynyt kisun kanssa nopsasti pihalla valjailla hitaasti käppäillen). Aattelin, että nyt en lähe tekemään mitään kävelylenkkejä! Otin muutaman lehden, vanhan lakanan alustaksi, vesipullon, aurinkorasvaa yms. ja suuntasin lakanapyykit kädessä pihalle. Pyykit kuivumaan ja valas makaamaan nurtsille! Vähän oli hankalaa, kun yleensä loikoilen mahalleni, mutta nyt se ei enää onnistu. No, istualtani selailin lehteä ja välillä lepuutin silmiä kylkiasennossa. Nokka vuotaa edelleen, silmiä kutittaa. Kaikki mahdolliset lääkkeet otin ennen kuin lähdin ulos. Ei niistä hirveesti näytä apua olevan, mutta en mä nyt viiti sisällekään sulkeutua, kun on noin upee sää :/ Pakko kärsiä sitten...Parisen tuntia viihdyin ulkona. Välillä kävin vain sisällä hakemassa uudet pyykit ja jugurtin evääksi, nälkä alkoi hiljalleen tulemaan. Puol viiden aikaan luovutin ja siirryin sisälle syömään ja oleskelemaan. Ulkona välillä mietin, että paistuuko noi vauvat mahassa :D Lapsivesi alkaa kiehua kaikesta kuumuudesta, heh.
Olo on muuten siis ihan hyvä, mutta voimat on aika vähissä, osoitti eilinen kävelylenkki. Ja siis tosi rauhallisesti käppäilin. Tää viikko nyt tätä saikkua ja sit koitetaan taas tehä töitä hetkinen. Saas nähä, jaksanko töissä liikkua yhtään... Huomenna tulee toinen pikkusisko seuraksi tänne, parin yön verran viipyy. Jos on hyvä sää, niin vois oleilla ulkona. Jos huonompi sää, niin sit voi kierrellä kaupungilla vähän tai jotain. Katsellaan!
lauantai 17. toukokuuta 2014
Kaunis kevätpäivä & RV 21+0 kuvat

Tänään lähdin taas tallustelemaan heräiltyäni reippaasti puolen päivän jälkeen. Oli mahtavan lämmin (oisko noin +17 astetta) ja aurinkoinen kevätsää. Varustauduin retkeen vesipullolla ja mandariineilla sekä kasalla nenäliinoja. Hetkisen aikaa kuljettuani alkoi hengästyttää, mutta säädin "hurjan" kävelyvauhtini etanatahdiksi, nappailin vähän matkanvarrella kuvia ja istuskelin vastaantulevilla penkeillä - ihan jees olo. Mitä nyt vähän vihloi välillä tuosta alavatsan sivuilta. Oli kuitenkin oikein mukavaa kävellä, rauhalliseen tahtiin. Järven rannalla kävin katselemassa maisemia, lokit kirkui ja rakenteli vissiin pesiään rantaheitikon tupsuihin.
Lenkin jälkeen kävelin kaupan kautta kotiin. Tänään on lasagnepäivä, nammmm! Tuolla se onkin uunissa. Jätski piti tietysti myös ostaa. Se on vähän niin kuin kunnianosoitus auringolle ;) Äsken rouskuttelin välipalaksi porkkanan. Alkaa olla jo aika kova nälkä, kun tossa ennen lenkkiä vetäsin vaan yhen banaanin ja lenkillä yhen mandariinin. Oi lasagne, valmistu jo!
Kotia päästyä otin myös rv 21+0 kuvat. Hankala itse ottaa ja kuvakulmalla sekä etäisyydellä saa kyllä mahaa ihan eri tavalla esille :D Mies ei siis tullu tänä vloppuna kotia eli pakko oli ottaa mahaselfieitä :D Tsekatkaa tää pötsi! 21+0
perjantai 16. toukokuuta 2014
Shopping ja pulipuli-päivä
Kuten kirjoitin aiemmin, jäin sairauslomalle töistä. Mun pitäisi siis kuitenkin liikkua vähän, koska täysi liikkumattomuuskaan ei ole hyväksi. Sen olen todennut kotonakin ollessa - liian pitkä aika samassa asennossa esim. sohvalla - not good. Ei meinaa enää ylös päästä.
No, eilen päätin, että tänään pitää lähteä kotoa jonnekin ja niinpä tein. Vein saikkulapun töihin ja sitten kaupungille vähän tallustelemaan ja alennusmyyntejä katselemaan. Anttilassa oli jotkut merkkipäivä-alennukset ja Sokoksella -15% asiakasomistajille + mulle vielä henkilökunta-alennus siihen päälle. Anttilasta sitten löytyikin kaikenlaista pientä esim. ripsari 5€, ei-puristavia alkkareita 2,5€/kpl, Palmolive-suihkusaippuoita 3kpl/5€, kevät-/kesäballerinat 14€ sekä vielä kaiken kukkuraksi musta bolero (13€) kesän juhliin ja kesäiltoihin.
Sokokselle eksyttyäni olin ihan puhki ja menin hajuvesiosaston luokse, penkille istumaan. Siinä istuessani tuoksuttelin yhtä hajustetta ja se olikin aika kiva. Lepohetken jälkeen se sitten lähti mukaani. Kai nyt naisella saa pari hajuvettä olla?!
Postin kautta bussipysäkille. Sieltä tuli vihdoin kauan seikkaillut paketti. Oon ostanu vaatteet vauvoille jo aikoja sitten, mutta ensin ne meni väärään kaupunkiin ja sitten kesti ikuisuus ennen kuin ne tuli jopa ihan tänne oikeaan paikkaan! Myöhemmin kuvia paketin sisällöstä.Tuolla aiemmin mainitsin kesän juhlat. Eli nyt toukokuun lopulla on tulossa serkun lakkiaiset ja sitten kesäkuun puolessa välissä on serkun pojan ristiäiset. Heinäkuun alkuun osuu miehen kaverin hääjuhlat. Näihin juhliin pukeudun varmaan aikalailla samaan tyyliin, koska en viitsi monia mama-juhlamekkoja ostaa. Yhden olen ostanut ja sille nyt ostin tänään kaveriksi punaisen vyön ja mama-sukkikset. Jalkaani aattelin laittaa jo aiemmin ostetut punaiset kevät-/kesäkengät. Tänään kokeilin kokonaisuutta kotona ja ihan kiva :) Aika tumma, mutta toisaalta vähän sitä punaistakin mukana ja mekossa on vaaleaa myös jonkin verran. Kesällä voi olla ilman sukkiksiakin, ei tartte mustia sukkiksia laittaa.Nyt toukokuussa aattelin kyllä vetää sukkikset jalkaa :D
Mitäpäs muuta...ostin tossa aiemmin käytettynä ihanan mama-uikkarin (11€), kesääkin ajatellen. Tänään sitten kaupunkireissun jälkeen lähdin vielä ystävän ja pikku A:n kanssa kylpylään lillumaan. Ei kyllä oikein uiminen tuntunu hyvälle, mutta vedessä oleminen ja käveleminen oli kuitenkin jees! Kun nousi vedestä ylös, oli olo kuin jollain säkillä, joka on täynnä kiviä - eli todella painava olo! Tosi outo fiilis! Kiva oli käydä kyllä pitkästä aikaa! Pikkusisko tulee ensi viikolla kyläilemään pariksi yöksi ja aattelin, et voitais senkin kanssa käydä rentoutumassa.
Siinäpä tämän päivän juttuja. Huomenna varmasti ihan kotipäivä. Jos pienen kävelylenkin tekisi ja samalla matkalla kauppareissun. Nyt lopuksi vielä ne vaavojen vaatekuvat (kirppishankintoja):
![]() |
| Bodyja sekä velourhaalari |
![]() |
| Pöksyjä |
torstai 15. toukokuuta 2014
Lyhyesti ja ytimekkäästi, osa 1
Mulla on tuommoinen soma, pieni kirja. Muistelisin, että joltain joskus lahjaksi saatu.
Sen nimi on "Ajattelin ojentaa sinulle kukan..." ja siinä on kuva sekä lyhyt "hassu" teksti aina yhdellä sivulla. (Tekijät: Sven Nordqvist ja Erik Arpi, suomentanut Taija Mård.) No, mä ajattelin nyt sitten jakaa näitä kuvia tänne, kun ne on vaan niin symppiksiä :) Koitan laittaa aina sellaisen kuvan, joka kertoo sen päivän tarinaa edes jollain muotoa :) Ensimmäinen tulee tässä liittyen vauvoihimme ja tämän päivän onnen tunteisiin ♥ Eli voi kunpa tulisitte jo "tähän maailmaan" pienet rakkaat :)
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Rakenneultran uutiset ja RV 21- info
Se olis nyt sitten kauan odotettu rakenneultra takana ja jälleen kerran saimme onneksi hienoja uutisia. Toisin sanoen bebet ovat kehittyneet hienosti tasatahtiin ja normaalisti. Mitään poikkeavaisuuksia ei rakenteista siis löytynyt kummaltakaan! Sydämen virtaukset ja kammiot OK, mahalaukku + munuaiset + virtsarakot paikannettu ja OK, pää/aivot OK, suut OK (eli ei esimerkiksi mitään halkioita), vatsanpeitteet sulkeutuneet, reisiluut mitattiin, kädet löytyi ja jalkaterien asennot oli normaalit jne. Molemmilla painoa noin 300g (A: 296g ja B: 312g). Mitoiltaan vastasivat rv 19+5 (B) ja 19+3 (A) eli vähän pienempiä kuin mitä mun viikot on nyt. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään kommenttia eli ilmeisesti ihan normaalia :)
Lääkäri oli jo lopettamassa ultraamista ja mä sitten uskaltauduin älähtämään, että näkyikös siellä viitteitä sukupuolista. No, sitten alettiin katsomaan vielä vauvoja vähän lisää ja toiselta löytyikin joku kumma uloke ;) haarovälistä eli kai sieltä ainakin yks poika sit ois tulossa. Toisen asento oli niin huono, että se jäi vielä ihan arvoitukseksi! Ilkiö vauva! :D Nyt seuraavat 4 viikkoa (seur. ultra 9.kesäkuuta) saa pähkäillä kumpi se toinen on!
Mä kerroin mun selkäkivuista ja sainkin nyt sitten sairauslomaa 1,5 viikkoa. Katsotaan auttaako se yhtään ja voinko sitten vielä palata hetkeksi töihin. Pikatsekkaus "alakertaan" ja sain lääkettä pieneen tulehdukseen. Ensi ultran yhteydessä onkin sitten myös sisätutkimus ja siitä eteenpäin ilmeisesti tarkastetaan aina se kohdunkaulan tilanne. Luin tossa yks ilta blogia, jossa olikin kaksosten äidillä odotusvaiheessa kohdunkaula lyhentynyt jo tosi paljon näillä viikoilla (20+), jonka seurauksena tukilangan laittaminen sekä vuodelepo osastolla viikolle 31 (muistaakseni) saakka, jolloin synnytys sitten käynnistyi. Eli hyvä, että sitä ruetaan seuraamaan, että asialle voidaan jotain tehdä jos näyttää hälyttävältä! Olisi kyllä ikävää joutua sairaalaan pariksi kuukaudeksi! MUTTA toki sekin parempi kuin että vauvat syntyy aivan liian aikaisin, jolloin selviytymismahdollisuudet tietysti tosi paljon heikommat!
Lääkäri oli jo lopettamassa ultraamista ja mä sitten uskaltauduin älähtämään, että näkyikös siellä viitteitä sukupuolista. No, sitten alettiin katsomaan vielä vauvoja vähän lisää ja toiselta löytyikin joku kumma uloke ;) haarovälistä eli kai sieltä ainakin yks poika sit ois tulossa. Toisen asento oli niin huono, että se jäi vielä ihan arvoitukseksi! Ilkiö vauva! :D Nyt seuraavat 4 viikkoa (seur. ultra 9.kesäkuuta) saa pähkäillä kumpi se toinen on!
Mä kerroin mun selkäkivuista ja sainkin nyt sitten sairauslomaa 1,5 viikkoa. Katsotaan auttaako se yhtään ja voinko sitten vielä palata hetkeksi töihin. Pikatsekkaus "alakertaan" ja sain lääkettä pieneen tulehdukseen. Ensi ultran yhteydessä onkin sitten myös sisätutkimus ja siitä eteenpäin ilmeisesti tarkastetaan aina se kohdunkaulan tilanne. Luin tossa yks ilta blogia, jossa olikin kaksosten äidillä odotusvaiheessa kohdunkaula lyhentynyt jo tosi paljon näillä viikoilla (20+), jonka seurauksena tukilangan laittaminen sekä vuodelepo osastolla viikolle 31 (muistaakseni) saakka, jolloin synnytys sitten käynnistyi. Eli hyvä, että sitä ruetaan seuraamaan, että asialle voidaan jotain tehdä jos näyttää hälyttävältä! Olisi kyllä ikävää joutua sairaalaan pariksi kuukaudeksi! MUTTA toki sekin parempi kuin että vauvat syntyy aivan liian aikaisin, jolloin selviytymismahdollisuudet tietysti tosi paljon heikommat!
RV 21
Sikiön paino: 325 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm
Koko pituus: 25 cm
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm
Koko pituus: 25 cm
SIKIÖ
Vaikka tähänkin asti
sikiön aktiviteettitaso ja liikehdintä on vaihdellut runsaasti, vasta
nyt sillä on myös univaiheita, mutta ei vielä tiettyä unikaavaa. Se
nukkuu eniten kun sinä olet liikkeellä ja herää kun sinä asetut
aloillesi. Jotkut sikiöt löytävät nopeasti suosikkinukkumisasennon.
Hienonhienot untuvakarvat peittävät nyt koko pään, kulmakarvat
alkavat muotoutua. Tytöillä kohtu kehittyy valmiiksi tällä viikolla ja
emätin muodostuu. Ruskeaa rasvaa, joka auttaa lasta säilyttämään lämmön
syntymän jälkeen, kehittyy nyt ihon alle kaulassa, rintakehässä ja
nivusissa.
Voidemainen vahakerros, jota kutsutaan kinaksi, alkaa, peittää ihoa.
Tämä sisältää kuolleita ihosoluja, lanugosoluja ja öljyä rauhasista. Se
suojaa sikiötä mm. infektioilta. Kinaa voi olla vielä jonkin verran
iholla synnytyksessä. Se tekee lapsen liukkaaksi, jolloin se voi
helpommin kulkeutua synnytyskanavan läpi. Vastasyntyneillä on kinan
jäänteitä ihopoimuissa. (Teksti lähteestä: KLIK)
maanantai 12. toukokuuta 2014
Vauvojen sukupuolet- leikkimielinen äänestys ;)
Tämä olis pitänyt laittaa jo aiemmin, mutta nyt vasta tuli mieleen.
Lukijoille leikkimielinen äänestys tässä blogin oikeassa reunassa, ylhäällä.
Arvaa siis vaavojemme sukupuolet ;)
Ja koska äänestyksessä ei voi kertoa kuka vastauksen on laittanut, voi vaikka tän postauksen alle kirjoittaa kommentilla kuka arvasi ja mitä! Pari päivää aikaa äänestää! Rakenneultra siis keskiviikkona ja oletan, että saamme sukupuolet siellä tietää ;) Ehkä...
Tänään kolahti postiluukusta kiva äitiysmekko esim. kesän juhliin. Lisäksi sieltä saapui Vauva-lehti! Olin ihan ihmeissäni - kuka on tilannut mulle lehden?! No, kyselyä lähti miehelle ja whatsapp-ryhmään, jossa on minä, sisarukseni ja äitini. No, toinen pikkusisko tunnusti tilanneensa lehden mulle! Tuli kyllä jostain syystä tippa linssiin :D Kiva idea ja ylläri, kiitos siskolle! :)
AINIIN! Viime yönä, kun olin menossa nukkumaan, tuntui mahassa jytkettä ihan selvästi. Pitkään siinä tunnustelin potkuja ja meinasin miehenkin herättää, mutta en sitten viitsinyt, kun hällä oli aikainen herätys. Mutta uskoisin, että hiljalleen alkaa liikkeet tuntua selvemmin, kivaa :)
Lukijoille leikkimielinen äänestys tässä blogin oikeassa reunassa, ylhäällä.
Arvaa siis vaavojemme sukupuolet ;)
Ja koska äänestyksessä ei voi kertoa kuka vastauksen on laittanut, voi vaikka tän postauksen alle kirjoittaa kommentilla kuka arvasi ja mitä! Pari päivää aikaa äänestää! Rakenneultra siis keskiviikkona ja oletan, että saamme sukupuolet siellä tietää ;) Ehkä...
Tänään kolahti postiluukusta kiva äitiysmekko esim. kesän juhliin. Lisäksi sieltä saapui Vauva-lehti! Olin ihan ihmeissäni - kuka on tilannut mulle lehden?! No, kyselyä lähti miehelle ja whatsapp-ryhmään, jossa on minä, sisarukseni ja äitini. No, toinen pikkusisko tunnusti tilanneensa lehden mulle! Tuli kyllä jostain syystä tippa linssiin :D Kiva idea ja ylläri, kiitos siskolle! :)
AINIIN! Viime yönä, kun olin menossa nukkumaan, tuntui mahassa jytkettä ihan selvästi. Pitkään siinä tunnustelin potkuja ja meinasin miehenkin herättää, mutta en sitten viitsinyt, kun hällä oli aikainen herätys. Mutta uskoisin, että hiljalleen alkaa liikkeet tuntua selvemmin, kivaa :)
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Viikot vierii ja kilot paukkuu!
Eilen napsahti täyteen 20 raskausviikkoa, mikä tarkoittaa sitä, että puolivälissä ollaan! Ekoilla viikoilla aika meni todella hitaasti ja kaikki vannoi mm. keskusteluforumeilla, että kyllä ne viikot alkaa myöhemmin mennä nopeammin. En uskonut, mutta kyllä se totta taitaapi olla :) Eilisiltainen 20+0 möhkäle:
Tänä aamuna 20+1 päästiin vuorostaan kiloissakin uusille lukemille eli tänä aamuna heti herättyä kiloja oli 61,1. Noin viikko meni taas siihen, että kilo napsahti lisää eli tuleeko mulle nyt sit vielä parikyt kiloa jos 20 viikkoa vielä jäljellä? ;) Noh, pääasia, että masussa kasvetaan hyvin ja tässä vaiheessa pitänee olla tyytyväinen, että paino nousee - se on kuitenkin hyväksi tyypeille, vaikkei ehkä mulle niinkään :D
Perjantaina kävin aamupäivällä fysioterapeutilla tämän selkäni takia. Neuvolasta viimeksi ehdotettiin, että soittaisin fyssarille joten näin tein, vaikka tiesin, että eihän tälle selälle nyt ihmeitä pysty tekemään. Fyssari ja ulkomaalainen harjoittelija (puhuttiin pääosin koko ajan englanniksi) teki mulle jotain liikkuvuustestejä ja tulivat tulokseen, että selkäkipu ei johdu mistään hermoista vaan ihan tosta raskausajan ihanasta vaivasta, ristisuoliluunivelestä (puhutaan SI:stä). No, asiaa helpottamiseksi sain käydä apuvälineklinikalla, mistä minulle annettiin lainaan SI-vyö sekä normaali lannerangan ja ristiselän ortoosi. Saan testailla nyt noita ja palautan sitten toisen ja jätän käyttöön sen kumpi on parempi. Tukevan oloisia vöitä, mutta sen verran painavat alavatsaa, että ei niitä kyllä ihan koko päivää halua pitää.
Toki sain mukaani selän jumppaohjeita sekä lantionpohjan lihasten harjotteita. Lisäksi puhuttiin mun töistä ja siitä, miten jaksan siellä. Tultiin tulokseen, että mun pitää nyt vaan kuunnella itteeni ja hakea sitten sairauslomaa jos olo on liian tukala. Pitää nyt katsoa..jos nyt ainakin tän toukokuun vielä olis, veikkaan et kesäkuussa tulee aika, jolloin sanon näkemiin. Itsellä lähinnä mielessä nyt se, että voimia ja jaksamista pitäis olla vielä myöhemmilläkin viikoilla eli en voi nyt laittaa itteeni siihen pisteeseen, että kohta en kykene liikkumaan. Kuitenkin vasta puoliväli ja pitäis jaksaa aika pitkään vielä!
Tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa. Taidan tehdä erikseen vielä rv 21- infopostauksen.
Tänä aamuna 20+1 päästiin vuorostaan kiloissakin uusille lukemille eli tänä aamuna heti herättyä kiloja oli 61,1. Noin viikko meni taas siihen, että kilo napsahti lisää eli tuleeko mulle nyt sit vielä parikyt kiloa jos 20 viikkoa vielä jäljellä? ;) Noh, pääasia, että masussa kasvetaan hyvin ja tässä vaiheessa pitänee olla tyytyväinen, että paino nousee - se on kuitenkin hyväksi tyypeille, vaikkei ehkä mulle niinkään :D
Perjantaina kävin aamupäivällä fysioterapeutilla tämän selkäni takia. Neuvolasta viimeksi ehdotettiin, että soittaisin fyssarille joten näin tein, vaikka tiesin, että eihän tälle selälle nyt ihmeitä pysty tekemään. Fyssari ja ulkomaalainen harjoittelija (puhuttiin pääosin koko ajan englanniksi) teki mulle jotain liikkuvuustestejä ja tulivat tulokseen, että selkäkipu ei johdu mistään hermoista vaan ihan tosta raskausajan ihanasta vaivasta, ristisuoliluunivelestä (puhutaan SI:stä). No, asiaa helpottamiseksi sain käydä apuvälineklinikalla, mistä minulle annettiin lainaan SI-vyö sekä normaali lannerangan ja ristiselän ortoosi. Saan testailla nyt noita ja palautan sitten toisen ja jätän käyttöön sen kumpi on parempi. Tukevan oloisia vöitä, mutta sen verran painavat alavatsaa, että ei niitä kyllä ihan koko päivää halua pitää.
Toki sain mukaani selän jumppaohjeita sekä lantionpohjan lihasten harjotteita. Lisäksi puhuttiin mun töistä ja siitä, miten jaksan siellä. Tultiin tulokseen, että mun pitää nyt vaan kuunnella itteeni ja hakea sitten sairauslomaa jos olo on liian tukala. Pitää nyt katsoa..jos nyt ainakin tän toukokuun vielä olis, veikkaan et kesäkuussa tulee aika, jolloin sanon näkemiin. Itsellä lähinnä mielessä nyt se, että voimia ja jaksamista pitäis olla vielä myöhemmilläkin viikoilla eli en voi nyt laittaa itteeni siihen pisteeseen, että kohta en kykene liikkumaan. Kuitenkin vasta puoliväli ja pitäis jaksaa aika pitkään vielä!
Tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa. Taidan tehdä erikseen vielä rv 21- infopostauksen.
torstai 8. toukokuuta 2014
Väsymyspäivä ZzzZZzzzzZZzzzz
Tänään oli otsikon mukainen päivä. Pääsin yöunien (ehket noin 11,5h) jälkeen ylös sängystä noin klo 12.30. Koneella kökkimistä ja "aamupalaa". Puntarilla käynti: 60,4kg. Varmaan muutama päivä ja rikotaan taas kilorajoja eli 61kg! Alkoi olla tylsää. Mitä tekisi? Ei oo mitään tekemistä, tai no pölyjä vois pyyhkiä tms. mutta arvaappa jaksaako? Ulkoa vois hakee vähän happee, mutta jaksasko kävellä? No, otin sitten kissan ja lähettiin sen kanssa pihalle töllistelemään. Parikyt minsaa, kissa sisälle ja lähin kävelemään vielä pienen lenkin yksin. Vein samalla vaatesäkit eteisestä kierrätyslaatikkoon. Kävelin rauhalliseen tahtiin ehkä toiset parikymmentä minuuttia. Nenää niistäen askelta toisen eteen! Oli aika tuskaista kävellä ulkona siitepölyn keskellä.
Kotona olo ei helpottanut ollenkaan. Söin lämmintä ruokaa ja olin ihan töttöröö. Päiväunien aika siis, kello oli ehkä neljä. Herätyksen laitoin klo 18.30 ja 18.40. Nousin ylös jälkimmäisen soitua eli reippaat 2,5 tunnin tirsat ja mun piti oikeesti pakottautua ylös! Ihan kamalaa, miten voikin väsyttää niiiiin paljon!
Illalla leffassa työkaverin kanssa. Katsottiin "12 years a slave". Oli ihan mielenkiintoinen, vaikkakin aika karu elokuva orjakauppa-ajoista. Leffa kesti reilut pari tuntia ja ehket puolessavälin alkoi tulla vessahätä. No, sinnittelin kuitenkin loppuun. Samoihin aikoihin selkää alkoi rasittamaan se istuminen ja piti rueta vaihtelemaan asentoa koko ajan. Kotiuduin iltamyöhään klo 23 maissa ja pian kello lähentelee puolta yötä.
VÄ-SYT-TÄÄ! Aamulla klo 10.15 aika fysioterapeutille, pitänee siis ihan pian mennä nukkumaan!
Kotona olo ei helpottanut ollenkaan. Söin lämmintä ruokaa ja olin ihan töttöröö. Päiväunien aika siis, kello oli ehkä neljä. Herätyksen laitoin klo 18.30 ja 18.40. Nousin ylös jälkimmäisen soitua eli reippaat 2,5 tunnin tirsat ja mun piti oikeesti pakottautua ylös! Ihan kamalaa, miten voikin väsyttää niiiiin paljon!
Illalla leffassa työkaverin kanssa. Katsottiin "12 years a slave". Oli ihan mielenkiintoinen, vaikkakin aika karu elokuva orjakauppa-ajoista. Leffa kesti reilut pari tuntia ja ehket puolessavälin alkoi tulla vessahätä. No, sinnittelin kuitenkin loppuun. Samoihin aikoihin selkää alkoi rasittamaan se istuminen ja piti rueta vaihtelemaan asentoa koko ajan. Kotiuduin iltamyöhään klo 23 maissa ja pian kello lähentelee puolta yötä.
VÄ-SYT-TÄÄ! Aamulla klo 10.15 aika fysioterapeutille, pitänee siis ihan pian mennä nukkumaan!
keskiviikko 7. toukokuuta 2014
Aamun show:ta + Monikkovalmennus I
Vapaapäivän aamu ja meni kyllä unien suhteen vähän plörinäksi. Ensin heräsin noin puol 8 vessaan ja ottamaan rautalääkkeen. Päätin, että valvon kasiin asti, koska tällöin alkaisi soittoaika fysioterapeutille (selän takia). Kasin aikaan soitin siis ajanvaraukseen, selvitin tilannettani ja sain ajan fyssarille kesäkuun alkuun. Sen jälkeen soitin työterveyteen ja kyselin mahdollisuutta päästä fyssarille sitä kautta - hiukan nopeammin. Onnistuisi jos kävisin ensin hoitajalla tai lääkärillä. Varasin siis ajan hoitajalle huomiseksi. No, sitten nukuin hetkisen ja heräsin, kun puhelin soi. Terveysasemalta soitettiin, että pääsisinkin fyssarille jo perjantaina!(peruutusaika varmaan?)! Okei, hieno juttu! Taas nukkumaan. Seuraavaksi herään, kun ovikello soi. Arvaan, että siellä on postia tulossa (ostettuja mammavaatteita). Ryntään peitto ympärillä ovelle ja silmät lähes kiinni nappaan paketit ovenraosta. Kamala olo, nousin liian äkkiä! Ovi kiinni ja vauhdilla sängylle makuuasentoon: kylmä hiki, paha olo, pyörrytys. Selvisin tajuissani, mutta läheltä liippas. Mitäs sitten? Noo, sitten taisin nukkua taas pari tuntia ja lopulta herättyäni soittelin vielä työterveyteen ja peruin huomisen hoitajan ajan. Puuh!
Päivällä olin sitten ihan tööt. Pakko oli kuitenkin rientää kauppaan ja tehdä ruokaa. Kai se on ihmisen syötäväkin? Ruoka uunissa ja siinä välissä pikaimurointi sekä tiskien pesu. Johan ne taas lillui tossa altaassa pari päivää odottelemassa... Päätä alkoi särkemään, ihan huippua! Pikapäikkärit ennen monikkovalmennukseen lähtöä.
Monikkovalmennuksen ensimmäinen kerta oli siis tänään klo 17.30-19.30 Suomen Monikkoperheet Ry:n tiloissa keskustan liepeillä. Paikallisyhdistys tämän alla on Keski-Suomen Monikkoperheet Ry. Valmennusta oli vetämässä kaksi vapaaehtoista yhdistyksen toimijaa ja heillä molemmilla on omat kaksoset eli kokemusta monikkoperheen arjesta löytyy. Monikko-odottajia oli 8-9 perhekuntaa, yksi perhe ei tainnut olla paikalla. Kuuleman mukaan tosi iso ryhmä tällä kertaa, joskus perhekuntia vain pari-kolme.
Valmennuksessa on eri teemoja ja tämän kerran teemana oli monikkoraskaus. Kävimme läpi tällaisen netistä löytyvän diasarjan KLIK. Diasarja löytyy siis tuolta Suomen M.perheet Ry:n sivuilta. Diasarjassa aiheena mm. monikkoraskauden yleisyys, monikkoraskauden synty, monikkoraskauden seuranta, raskauden erityispiirteet, synnytystavan valinta, monikkolasten syntymä, isän rooli synnytyksessä, sairaala-aika jos sinne joudutaan esim. jäämään tehohoitoon tai seurantaan. Näiden infojuttujen lisäksi siis juteltiin kaikesta mitä siinä välissä mieleen tuli eli kysymysten ja kommenttien kautta puhuttiin myös erilaisista oireista, valmentajat kertoivat omista synnytyksistään ja miten ne sujuivat, pari isää kertoi kokemuksiaan jo koetuista synnytyksestä (parilla perheellä siis jo esikoinen kotona, muut esikoisodottajia), arjen kuvioitakin vähän jo sivuttiin (näistä myöhemmilla kerroilla enemmän) jne. Pisimmällä ollut odottajaäiti taisi olla viikoilla 26 tällä hetkellä ja pienimmillä viikoilla 16. Oli puhetta töistä ja töissä jaksamisesta, syömisestä, painonnoususta ja ennakkokäsityksistä, kaksosten ihastelijoista ja siitä, haluaako heitä kotiin synnytyksen jälkeen vai haluaako rauhassa tutustua uuteen elämään ja vauvoihin perheen kesken. Kaikenlaista juttua, mitä nyt mieleen juolahti!
Oli kivan oloinen porukka, valmentajat mukavia ja jutut mielenkiintoisia. Info-osuusjutut oli kyllä jo aika tuttuja, kun oon jo netissä tutustunu noihin asioihin, mutta uskon, että seuraavilla kerroilla uusia asioita tulee enemmän! Seuraava kerta käsittelee vissiin arkea, sitten on synnytystä koskeva kerta keskussairaalalla ja viimeinen kerta on myös arkikuvioista.
Sitten vielä tähän lopuksi....jotain ilmakuplia tuntuu nyt alavatsassa. Siellä ne möyrii ja alkaa muksia mua enemmän! Jee! Oon pieniä liikkeitä tuntenut jonain päivinä, mutta toisinaan ei taas yhtikäs mitään! Ehkä tästä hiljalleen alkaa sekin muuttua... ♥♥
Päivällä olin sitten ihan tööt. Pakko oli kuitenkin rientää kauppaan ja tehdä ruokaa. Kai se on ihmisen syötäväkin? Ruoka uunissa ja siinä välissä pikaimurointi sekä tiskien pesu. Johan ne taas lillui tossa altaassa pari päivää odottelemassa... Päätä alkoi särkemään, ihan huippua! Pikapäikkärit ennen monikkovalmennukseen lähtöä.
Monikkovalmennuksen ensimmäinen kerta oli siis tänään klo 17.30-19.30 Suomen Monikkoperheet Ry:n tiloissa keskustan liepeillä. Paikallisyhdistys tämän alla on Keski-Suomen Monikkoperheet Ry. Valmennusta oli vetämässä kaksi vapaaehtoista yhdistyksen toimijaa ja heillä molemmilla on omat kaksoset eli kokemusta monikkoperheen arjesta löytyy. Monikko-odottajia oli 8-9 perhekuntaa, yksi perhe ei tainnut olla paikalla. Kuuleman mukaan tosi iso ryhmä tällä kertaa, joskus perhekuntia vain pari-kolme.
Valmennuksessa on eri teemoja ja tämän kerran teemana oli monikkoraskaus. Kävimme läpi tällaisen netistä löytyvän diasarjan KLIK. Diasarja löytyy siis tuolta Suomen M.perheet Ry:n sivuilta. Diasarjassa aiheena mm. monikkoraskauden yleisyys, monikkoraskauden synty, monikkoraskauden seuranta, raskauden erityispiirteet, synnytystavan valinta, monikkolasten syntymä, isän rooli synnytyksessä, sairaala-aika jos sinne joudutaan esim. jäämään tehohoitoon tai seurantaan. Näiden infojuttujen lisäksi siis juteltiin kaikesta mitä siinä välissä mieleen tuli eli kysymysten ja kommenttien kautta puhuttiin myös erilaisista oireista, valmentajat kertoivat omista synnytyksistään ja miten ne sujuivat, pari isää kertoi kokemuksiaan jo koetuista synnytyksestä (parilla perheellä siis jo esikoinen kotona, muut esikoisodottajia), arjen kuvioitakin vähän jo sivuttiin (näistä myöhemmilla kerroilla enemmän) jne. Pisimmällä ollut odottajaäiti taisi olla viikoilla 26 tällä hetkellä ja pienimmillä viikoilla 16. Oli puhetta töistä ja töissä jaksamisesta, syömisestä, painonnoususta ja ennakkokäsityksistä, kaksosten ihastelijoista ja siitä, haluaako heitä kotiin synnytyksen jälkeen vai haluaako rauhassa tutustua uuteen elämään ja vauvoihin perheen kesken. Kaikenlaista juttua, mitä nyt mieleen juolahti!
Oli kivan oloinen porukka, valmentajat mukavia ja jutut mielenkiintoisia. Info-osuusjutut oli kyllä jo aika tuttuja, kun oon jo netissä tutustunu noihin asioihin, mutta uskon, että seuraavilla kerroilla uusia asioita tulee enemmän! Seuraava kerta käsittelee vissiin arkea, sitten on synnytystä koskeva kerta keskussairaalalla ja viimeinen kerta on myös arkikuvioista.
Sitten vielä tähän lopuksi....jotain ilmakuplia tuntuu nyt alavatsassa. Siellä ne möyrii ja alkaa muksia mua enemmän! Jee! Oon pieniä liikkeitä tuntenut jonain päivinä, mutta toisinaan ei taas yhtikäs mitään! Ehkä tästä hiljalleen alkaa sekin muuttua... ♥♥
tiistai 6. toukokuuta 2014
Kommentit meni huspois!?
Pläääh, oon poistanut Bloggerin asetuksista "kommentit- kohdasta" omat vastaukseni ja kommenttini. Ajattelin, että ne ei sitten vain näy tossa asetuksissa (ihan turhaan näkyvät siellä), mutta blogissa kyllä. PAH, eipä mitään, ne on poistunut siis MYÖS blogista! Ei sen niin pitänyt mennä!!!! Ihan idioottia, en oo muka vastaillu nyt kenenkään lukijoiden kommentteihin...täytynee mennä kirjoittamaan uudet vastaukset o.O
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
RV 20 infopläjäys
VAUVA
Koko pituus noin 21,5cm
Päästä peppuun noin 15cm
Paino noin 250g
Tytöille alkaa kehittyä miljoonia munasoluja ja ne kaikki kehittyvät ennen syntymää. Syntymän aikana määrä laskee dramaattisesti. Pojilla vuorostaan kehittyvät kivekset vatsaontelossa ja lähempänä syntymää ne laskeutuvat kivespussiin. Vauvalle alkaa kehittyä ihon alle rasvakerrosta, joka edesauttaa oikean ruumiinlämmön säilyttämisessä syntymän jälkeen. Vauva rekisteröi äidin liikkeet ja reagoi niihin. Vauva saattaa nukahtaa, kun äiti liikkuu ja herätä, kun liikkeet pysähtyvät. Sama pätee usein vastasyntyneen vauvan kohdalla.(www.vau.fi)
lauantai 3. toukokuuta 2014
RV 19+0, kuvat kaksiosta
Tänään siirryttiin taas uudelle luvulle ja raskausviikkoja takana 19. Tästä nyt hiljalleen sitten kohti puoliväliä eli ensi lauantaita, kun taakse jääkin jo puolet raskausajasta! Vähän tukalaa alkaa olla joissain tilanteissa: esim. kenkien laittaminen, meidän mini-saunan lauteille könyäminen (tänään testattu) ja töissä mm. kyykistely, lautasten kantaminen, jatkuva kävely, kumartelu... Aamuisin en meinaa sängystä päästä ylös selän takia. Tänäkin aamuna piti ottaa tukea sängystä ja seinästä, että pääsin hiljalleen eteenpäin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin parempi päivä kuin eilen - onneksi. Huomenna saankin nauttia vapaasta, thank god!
#&¤%¤#$&/&!
Otsikko ja kuva kuvastaa eilistä olotilaa. Mikään ei ollut hyvin. Väsymys, päänsärky, selän jumit, alavatsan uudet oudot vihlomiset, nuha. Sanoinko jo väsymyksen? Lisättäköön vielä yleinen ärsytys johtuen mm. työvuoroista. Ärsytti lauantain (eli tän päivän) pitkä työpäivä jo valmiiksi sekä se, että sunnuntain ykkösvapaan jälkeen joutuu menemään heti maanantaina klo 8 palaveriin, jonka jälkeen perustyövuoro jne jne. Työilta meni vähän horroksessa kaikesta tästä johtuen, onneksi kuitenkin työkaverit vähän piristi mieltä olemuksellaan. Illalla sain viimeset asiakkaat pihalle vähän myöhässä, jonka jälkeen kiireellä juoksin bussille klo 23.30. No paskat sieltä mitään bussia lähtenyt, seuraava menis klo 00. %¤$&#&%! Eikä yhtään siepannu, ei. Istuin sit siinä pysäkillä sen puol tuntia ja noin 10 minuutin jälkeen aloin hiljalleen jäätymään penkkiin kiinni. Onneksi olin kuitenkin ottanut pipot ja muut mukaan töihin lähtiessä....Taksikin kävi mielessä, mutta en sit raaskinu. Mietin myös kävelisinkö johonkin sisälle (baariin) istuskelemaan, mutta oisin joutunu kävelemään sinne ja kohta takas. Ei huvittanu kävelläkään, aivan liian puhki-olo. No, puolelta öin bussi sit tuli ja pääsin lämpimään. Kotona kuumaan suihkuun, teki hyvää.
torstai 1. toukokuuta 2014
Vappu-meininkiä
Eilinen päivä eli vappuaatto hurahti osittain töissä, jonka jälkeen pikaisesti kotiin syömään ja vaihtamaan vaatteet. Sitten menoksi ja ystäviemme luokse vappua viettelemään. Rauhallisissa tunnelmissa istuskeltiin iltaa. Pikku A:lla oli hirrrveen hirrrrveen paljon juttua ja ideoita leikeistä, pihalla trampoliinilla näytettiin jos jonkinlaista temppua ja sisällä kaikenlaisia leikkejä. Pojat grillas ja tytöt höpis sisällä sen aikaa. Ruokapöytää koristi erilaiset grillimakkarat, salaatteja (vihree, italian- ja perunasalaatti) sekä savustettu lohi, jonka armas ukkoni kävi aiemmin päivällä kalastamassa. Ruoka maistui ja illalla vielä herkuteltiin vähän namuilla, sipseillä jne. Muut tietysti otti vähän sihijuomaa, mun sihijuomana oli coca cola :) Saunottiin pitkähkö tovi tyttöjen kesken ja ukot sit omalla porukallaan. Kotio päin tultiin noin klo 2 yöllä. Tänään eli vappupäivänä mulla oli taas työpäivä ja "yllättäen" ravintola tupaten täynnä ja aikamoinen kiire ja härdelli! Hengissä kuitenkin selvittiin. MUTTA...ensi vappupäivänä ei tarttekaan olla töissä, jihuu! ;) Toisaalta ihmiset oli kyllä tänään aika hyvällä tuulella eli sinänsä oli ihan jees meininki.
Tänään alavatsalla on ollut kova paineen tunne. Heti aamupäivästä herättyä alavatsaan melkein koski ja meinas tulla vähän huono olokin. Töissä en ehtinyt mahaa niin ajattelemaan, mutta kotona taas illemmalla alavatsaa juili ja "vihloi". Kai nää nyt sit on niitä normaaleja liitoskipuja tai vastaavia? Tukivyötä en tänään pitänyt, mutta silti tuntuu, että joku nyt kivasti painaa tonne rakkoon sen verran, että tekis mieli juosta vessassa koko ajan. Mitähän tää mahtaa olla muutaman viikon päästä, kun maha kunnolla alkaa painaa tonne alas? :D No kyllä mä tästä selviän, kunhan tää ois vaan ihan normaalia ja varmasti onkin! Siitepölyallergia on vaivannut tänään myös ihan runsain mitoin eli joka toinen minuutti saa niistää eikä sekään mitään auta. Nessutkin loppuu...pitää muistaa ostaa lisää tai nenä irtoo kohta jos joutuu käyttämään tavallista paperia!Lopuksi vielä ilouutiset miehen suvun puolelta eli miehen veli (joka on mun ikäinen) ja vaimonsa sai vappuaattona poikavauvan. Suuronnittelut koko perheelle :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















.jpg)




