"Oli kiva päivä päiväkodissa!"

Heipähei! Pitkästä aikaa kirjoittelemaan meidän poppoon kuulumisia. Viimeksi olen näköjään kertonut päiväkodin aloituksesta joten jatkanpa hiukan samasta aiheesta. Pari kuukautta lapsukaiset ehtivät tutustua päiväkodin arkeen, kun sitten yhtäkkiä saimme soiton, että heille olisikin paikat lähipäiväkodista. Parin viikon varoitusajalla siirryttiin siis uuteen päiväkotiin! Siirron alussa kävin lasten mukana uudessa päiväkodissa tutustumassa parina päivänä ja ilman minua he jäivät uuteen paikkaan hoitoon 18.4.

Olin hiukan harmissani, että siirto tapahtui juuri, kun lapset olivat ehtineet olla toisessa päiväkodissa kaksi kuukautta (ajattelin, että ehkä heille löytyisi vasta syksyksi paikat lähipäiväkodista) ja tutustuneet sen paikan ihmisiin sekä tapoihin ja rutiineihin. Loppujen lopuksi siirto menikin paljon paremmin kuin mitä mielessäni ajattelin! :)  Ihana henkilökunta, mielestäni hyvät sisätilat sekä mukava piha päiväkodin pienimmille (1-2-vuotiaiden ryhmä sekä 2-3-vuotiaiden ryhmä käyttävät samaa pihaa). Meidän lapset pääsivät siis tuohon 2-3-vuotiaiden ryhmään ja suurin osa lapsista on lähempänä tuota kolmea vuotta eli ryhmässä on paljon samanikäisiä leikkikamuja!

Päiväkodissa on myös uima-allas (sekä sauna) ja sinne pääsee polskuttelemaan jokainen vuorollaan. Meidän kaksikko pääsi uimaan jopa kaksi kertaa parin kuukauden aikana. Jumppasaliinkin pääsivät touhuilemaan useampaankin otteeseen kevään aikana ja onpa päiväkodissa myös ns. draamahuone sekä askarteluverstas, joita käyttävät hiukan isommat lapset. Kaiken perustouhuilun lisäksi kevääseen mahtui myös kevätretki eläinpihaan (päiväkodin oma väki, ei vanhempia siis mukana), lintubongausretki pienryhmissä läheiselle "lintutornille" (myös pk:n omalle väelle) sekä yhteinen kevätjuhla päiväkodin pihassa. Äitienpäivä-picnic olisi ollut myös äideille ja lapsille, mutta sinne ei päästy, koska olin töissä. Paljon on siis ollut kaikenlaista "extraakin"!

Ihan mahtavan hyvin lapset ovat viihtyneet henkilökunnan mukaan, sekä perustuen siihen mitä itse olen nähnyt ja kuullut. Nopsu sanoo lähes aina kotiinlähdön aikaan hymyssäsuin, että "oli kiva päivä päiväkodissa" ja se jos mikä lämmittää mieltä :) Nyt lapset ovatkin kesälomalla ja palailevat hoitoon elokuun alussa. Tällöin siirrytään taas...tällä kertaa isompien lasten ryhmään!

Lasten ensimmäiset päivähoitoviikot

Lasten päiväkotitaipaletta on nyt takana kohta kolme viikkoa ja hoitopäiviä tähän aikavälille tulee yhteensä seitsemän. 2-3 hoitopäivää viikossa rytmillä mennään jatkossakin poikkeuksena seuraava neljän hoitopäivän viikko. Mulla on nimittäin töiden virkistyspäivä maanantaina ja vaikka oon tiistaina vapaalla, niin haluan nukkua pitkään ja toipua rauhassa :D joten mies saa viedä lapset ti-aamulla hoitoon. Hoitopäivät on ollu pituudeltaan noin klo 9/9.30-16/16.30.

Mites lapsilla on hoitoon jääminen sujunut? Ei voi kuin sanoa, että tosi hienosti :) Eilen oli ihan ensimmäinen päivä, kun pojalla tuli itku minun ja isimiehen lähtiessä töihin päin (Hilu-neiti ei ole itkenyt kertaakaan). Tähän mennessä minä olen siis yksin vienyt lapset päiväkotiin (useimmiten iskä hakee lapset pois töiden jälkeen) ja eilen oli poikkeusaamu siinä mielessä. Minulle on muina aamuina sanottu reippaasti heipat, halattu ja lähdetty sitten sisäleikkeihin tai ulos touhuilemaan. Ekana hoitoaamuna oli kyllä itsellä hiukan pala kurkussa, kun sanottiin heipat ja lähdin kävelemään päiväkodilta kohti työpaikkaa. Tsemppasin kuitenkin ja koitin olla näyttämättä sitä lapsille :D

Yhtään itkua ei tosiaan ole tullut eilistä ennen! Ei tietenkään ollut kiva lähteä, kun Noppa jäi itkemään perään. Siinä tilanteessa ei ole kuitenkaan paras idea kääntyä takaisin lohduttelemaan, koska siitä aiheutuisi vain se, että joka aamu tulisi itkut, koska sillä saa äidin takaisin halimaan. Olen viedessäni yrittänyt vain olla tosi iloinen ja toivottanut mukavaa päivää halien kanssa. Eilen saatoin kyllä käyttäytyä vähän erilailla, koska lähtö vähän viivästyi ja olin ehkä vähän kireä, koska aattelin, että tulee kiire töihin. Voi olla, että poika huomasi kireyden ja siitä tuli sitten itkut. Tai ehkä se oli ikävää, että sekä äiti ja isi lähti molemmat pois.

Päiväkodissa on yleisesti ottaen syöty ja nukuttu ihan hyvin. Päiväunilla mukana on kotoa tutut unipuput ja onhan muksuilla toisensa! Pitäisikin muistaa kysyä, ovatko olleet paljon kaksistaan vai menevätkö myös muiden kanssa leikkimään.

Kotona on mennyt ihan hyvin myös joitain kiukkuja lukuunottamatta. Niitä on toki ennen päivähoidon aloitustakin ollut eli mikä kiukku sitten johtuu mistäkin - who knows? Miehellä tulee toki rankkoja päiviä, kun on ensin päivän töissä ja sitten lasten kanssa yksin illan kotona. Mulla kun on siis usein iltavuoroja ja tulen kotiin vasta lasten nukkuessa yöunia. Toisaalta kyllä minäkin oon joskus päivän lasten kanssa yksin kotona ja lähden sitten vielä illaksi töihin. Ja joskus (harvemmin) oon aamuvuoroissa, jolloin ollaan illalla koko poppoo kotona. Miehen vapaat sijoittuu viikonloppuun, jolloin mulla on yleensä taas ne pisimmät työpäivät. Toisaalta mun vapaat menee myös pitkälti lasten kanssa, koska tällöin ei oteta hoitopäivää. Oon kyllä aatellu, että jonain vapaana vois viedä lapset hoitoon ja nauttia vähän vapaasta ajasta :)

Miten sinun lapsella/lapsilla on päivähoidon aloitus sujunut ja missä iässä lapsi/lapset meni hoitoon? Ja psykiatri-tyyppinen kysymys: miltä sinusta tuntui, ottiko koville jättää lapsi hoitoon? :D

Päiväkotiin tutustuminen ja tuteista luopuminen

Lasten päiväkotitaipaleen virallinen aloitus lähestyy ja koko edellisen viikon arkipäiväaamut käytimme (perjantaita lukuunottamatta) päiväkotiin tutustuen. Mentiin päiväkotiin aamuisin noin klo 9, koska jatkossakin aamut alkavat niihin aikoihin eli heräillään kotona, syödään aamupala ja sen jälkeen vasta suuntaamme hoitoon. Aamut ovat alkaneet päiväkodissa sisällä leikkien, jonka jälkeen on siirrytty ulos. Ulkoilun jälkeen lähdettiin suoraan kotiin, koska muut siirtyivät sisälle syömään ja päiväunille. Pääosin minä tai isi oltiin touhuissa mukana, mutta jättäytyen kuitenkin välillä hiukan taka-alalle. Sisällä poistuttiin myös leikkihuoneesta käytävään hengailemaan ja jätettiin lapset muun ryhmän kanssa touhuamaan. Ja ihan kivasti lapsukaiset ovat jääneet leikkimään muiden kanssa. Ekan kerran meinasi tulla harmitus, mutta lopulta leikkihuoneen oven takana kuunnellen huokaisin helpotuksesta, kun huoneesta ei kuulunutkaan itkua :)

Ehkä eniten tällä hetkellä jännitän päiväunien sujumista päiväkodissa, koska sitä ei nyt olla voitu testata, ja sitä, että parin päivän päästä he tosiaan jäävät hoitoon koko päiväksi. Miten he reagoivat, kun äiti tai isi ei olekaan mukana tai edes näköetäisyydellä? No, luultavasti kaikki menee ihan hyvin, mutta tokihan nämä asiat äitiä mietityttää :)

Päivähoidossa lapset tulevat olemaan noin 2-3 päivänä viikossa riippuen miten hyvin/huonosti mun ja isimiehen työvuorot menevät limittäin. Tiistaina käydään vielä tutustumassa ja keskiviikko on sitten eka virallinen hoitopäivä. Päiväkoti vaikuttaa puitteiltaan ja henkilökunnaltaan kivalta. Ryhmän tiloina on iso leikki-/nukkumishuone sekä toinen iso huone, jossa voi myös leikkiä ja jossa ruokaillaan. Tilavalla käytävällä on jokaiselle lapselle omat lokerot naulakkoineen ja siihen lokeron eteen olen tulostanut muutamia valokuvia perheestämme. Kuvia voi käydä katsomassa jos ikävä yllättää. Kävin myös ostamassa molemmille omat kansiot, joihin kerätään hoidossa tehtäviä piirroksia yms. Sinnekin tulee pari kuvaa ja lyhyt kuvaus perheestämme. Piha on tilava ja päiväkodilta löytyy myös erillinen jumppahuone (temppuratoja ja pieni palloilu- tms. kenttä), johon jo päästiin tiistaiaamuna tutustumaan. Lapset tykkäs kovasti heitellä palloja ja temppuilla!

Uudet päiväkotitossut :)

Mainittakoon vielä, että jätettiin vihdoin unitutit (päikkäri ja yö) pois! Ennen hoidon alkua olikin tarkoitus tehdä vieroitus ja "kohtalo" puuttui peliin sopivaan aikaan: tytön tutti nimittäin meni rikki yöunille mentäessä ja päätin sitten, että en anna hänelle toista tuttia vaan nyt lähti tutti lopullisesti. 45min meni hysteerisesti itkeskellen, mutta lopulta uni voitti. Poika sai vielä pitää tuttinsa, koska en viitsinyt sitä riistää suusta. Pojan tutti lähti seuraavana päivänä ennen päiväunia. Salaa rikoin tutin ja näytin sitten pojalle, että katsopa kun sinunkin tutti meni rikki (HUPS!). "Nyt ei ole sinulla eikä siskolla tuttia enää." Tyttö nukahti päikyille 20min itkun jälkeen ja poika huusi tunnin verran ennen rauhoittumista. Yöunille nukahtaminen kesti puolisen tuntia ja sen jälkeen molempien huutamiset oikeastaan loppui eli tosi hyvin kyllä meni :) Tutin perään on kyllä kyselty, poitsu etenkin, mutta on helppo selittää tuttien rikkimeneminen, kun he näkivät rikkinäiset tutit - poika vei tutin itse roskikseenkin. Nyt pitää vaan muistaa ottaa päivähoitoon mukaan unipuput ja pojalla on kyllä yksi rakas peitto, jota tykkää mytistellä. En tiedä pitääkö sitäkin ruveta raahaamaan mukana :D

Kirjoittelen enemmän, kun hoitopäivät alkavat todenteolla ja kuulen, miten päivät ovat menneet!

Hoitovapaalta töihin!

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt jo pitkä tovi. Tämä loppuvuosi on mennyt kyllä aikamoisella vauhdilla eikä ole ollut jaksamista kirjoittaa, kieltämättä. Ehkä suurin muutos elämässämme on se, että minä palasin töihin lokakuun alussa. Puoliso on siis tällä hetkellä kotona lasten kanssa joten toistaiseksi kotihoito vielä onnistuu.

Teen töissä paljon iltavuoroja joten mulla on kuitenkin päivällä aikaa olla kotona tai ulkoilla muksujen kanssa. Kotosalla on vissiin mennyt ihan mukavasti ilman minuakin, mutta välillä itseäni harmittaa, kun en pysty olla laittamassa lapsia nukkumaan. Saatan lähteä töihin lasten ollessa päiväunilla noin klo 15.15 ja palaan vasta illalla, kun he ovat jo yöunilla. Lauantaisin on useimmiten joku pitkä ns. koko päivän vuoro ja sunnuntaivuorojakin oli marraskuussa paljon. Yleisesti ottaen on ollut ihan kiva palata töihin ja saada vähän kontaktia muihinkin kuin kotiväkeen :D Päästä vähän näistä kotinurkista liikkeelle.

Ensi vuoden puolella mieskin menee töihin joten meidän ipanoille on nyt hoitopaikat hakusessa. Päivähoidon tuleva aloitus ei vielä ole herättänyt mitään suuria tunteita (ehkä tajuan asian vasta myöhemmin ;)). Uskon, että lapset sopeutuvat muuttuvaan tilanteeseen ja ikääkin hoidon aloituksen aikaan on jo melkein 2,5 vuotta. Tilasin tarramonsterilta jo nimikointitarroja lastenvaatteisiin ja ostoslistalla olisi myös päiväkotitossut ja joku reppu, jossa kuljettaa lasten varavaatteita yms. päivähoidon ja kodin välillä. Vielä emme tiedä, mihin hoitopaikkaan lapset pääsevät ja pääsevätkö samaan ryhmäänkään. Välillä olen miettinyt, olisiko hyvä jos he olisivatkin eri pk-ryhmissä. Ilmeisesti toiset monikkovanhemmat haluavat lapset ehdottomasti samaan ryhmään ja toiset taas pitävät hyvänä sitä, että lapset ovat eri ryhmissä. Hmmmm!

Tämmöistä uutta tänne! Lisää kuulumisia toiseen postaukseen :)