Jotain hyvää, jotain huonoa. Meidän kuulumisia.

Aloittelen huonommista, jotta ne on sitten pois alta...

Kirjoittelin jokin aika sitten, että oltais muuttamassa. No, tuli sittenkin vähän mutkia matkaan joten unohdetaanpa kyseinen asia. [Huoh] Muutto ja työkuviot siis kosahti (en aio tarkemmin selittää, mutta lyhyesti: matto vedettiin jalkojen alta) sekä lisäksi auto on (taas) korjaamolla ja joku isompi vika siinä ilmeisesti on eli isoa laskua odotellessa...Edellinen keikka korjaamolla oli myös usemman satkun juttu ja nyt ei selvitä edes niin vähällä. [Huoh toistamiseen] Toisin sanoen kukkaro ei kyllä tykkää yhtään tästä tilanteesta. Vähäiset säästöt piti olla turvaverkkona, jotta voin edes hetkeksi jäädä kotiin vanhempainvapaan jälkeen - nyt pitää tilannetta miettiä uudelleen. Vanhempainvapaa mulla on johonkin syyskuun puoleenväliin ja siihen päälle kesäloma 24 pvää eli sen jälkeen vois ehkä kitkutella kotona ainakin loppuvuoden. Toivottavasti! En todellakaan ole valmis palaamaan töihin. En vaan halua. Lopuksi vielä yksi ärsytyksen aihe lisää: nyt 13. päivä kesäkuuta on Helsingissä "Kaksosten ja kolmosten karnevaalit" Lintsillä, minne olisin kovasti halunnut mennä ja samalla vähän lomailla siellä etelässä, mm. nähdä kummipoikaa. Jää sekin nyt sitten välistä tuon autorempan vuoksi :/ Pikkuisen meinaa siis paskaa sataa niskaan, mutta eiköhän tää tästä jotenkin lutviudu.

Jatkan hyvistä jutuista...

Onneksi kuitenkin kesä tekee tuloaan ja täällä onkin ollut aika kivoja aurinkoisia päiviä. Ipanoitten tädit tulivat myös kyläilemään viime torstaista sunnuntaihin, mikä oli tosi nasta juttu :) Torstaina minä ja M-sisko haettiin V-sisko bussilta ja käytiin terassilla parilla. Oli jo myöhä joten isimies oli kotona valvomassa ipanoitten unta. Perjantaina käveltiin kaupunkiin ja hummailtiin siellä monta tuntia. Lapsukaiset napottivat aika kivasti rattaissa ja välillä pääsivät toki syliinkin katselemaan ympäristöä ja ihmisiä. Käytiin syömässä herkulliset vohvelit, minä etsiskelin vähän kevätkenkiä ja yhdet ostinkin, syötettiin ipanoille välipalaa ja kunhan talsittiin ympäriinsä...

Kotiin lähtiessä arvottiin, että kannattaisiko hypätä bussiin. Taivas näytti hiukan synkältä. Päätettiin kuitenkin kävellä ja tietysti alkoi lähes samantien ripeksimään! Pysähdyttiin matkanvarrella Filmtowniin ostamaan namuja ja saatiin leffavuokraus ilmaiseksi, koska ostettiin yhteensä kilo karkkia, hups :D Filmtownista pihalle päästyämme toteamme, että eipä enää ripeksi vaan sataa ihan kunnolla. No, hopi hopi sitten vaan. Rattaisiin on onneksi olemassa sadesuoja ja me ei olla sokerista ;) Illalla katsottiin leffaa.

Lauantaina oli jälleen päivä yhtä auringonpaistetta! Aamupäivän päikkäreiden jälkeen lähdettiin kaupan kautta picnicille siskojeni ja naperoitten kanssa. Käytiin vähän myös kiikkumassa takapihan keinussa, tai siis lapset kävivät :)

Oli taas ihan tuskaa miettiä, mitä pikkuisille pukisi päälle. Ehkä laitoin vähän liikaa etenkin yläosaan (turhan lämpimät hupparit, pitäis ostaa jotkut ohuemmat), mutta muuten asu oli ehkä aika jees. Oli oikeasti tosi lämmin, mutta kun naperot kuitenkin istuu pääosin rattaissa eivätkä liiku...otapa nyt sit selvää, miten ois hyvä! Käveltiin tuohon läheisen järven rannalle ja naperot nukahti matkalla. Nukkuivat sitten rattaissa varjossa, kun me mussutettiin pieniä picnicherkkujamme: lihapastejoita, mansikoita, tuc-keksejä tuorejuustolla, pähkinöitä, mehua...

Naperoiden herättyä napsittiin muutamat kuvat ja he saivat hetken olla viltillä ja sylissä. En kuitenkaan uskaltanut pitää heitä kauaa auringossa! Pitäis ehkä ostaa jotkin lipalliset kesämyssyt, jotta sais suojattua kasvoja. Jotain aurinkovoidettakin vois ostaa, mutta olin kuulevinani, että niitä sais käyttää vasta vuotiaana. Pitää ottaa selvää asiasta! Yhdet rantahatut mulla jo on. Niissä on lippaa ja takana niskassakin suojaa.

Täsä me möngitään!

Hottii on!

Alkuillasta grillailtiin vielä takapihalla koko porukalla, mies oli tällä kertaa siis myös mukana. Tehtiin ihan perussalaatti ja käristeltiin makkaroita sekä wingsejä. Naperot alkoi ehkä jo hiukan väsymään päivän menoista, joten aika nopsasti syötiin (pihalla) ja sitten sisälle mars iltapuuhiin. Hieno päivä kaiken kaikkiaan :)

Sunnuntaina oli löhöilypäivä ja systerit läks kotiinsa. Oli kivat kyläilyt ja onneksi oli niin upeita päiviä, että pystyi tekemäänkin jotain! :) Näitä lisää, kiitos!

Mahtavaa kesää juuri sinulle!

Vauvat tutkittavana koulutuksessa: havaintoja heidän kehityksestään, ohjeistuksia ja hiukan turhautumistakin

Tästä tulee pitkä juttu, mutta antaapa "runosuonen nyt sykkiä" oikein olan takaa!


KOULUTUKSESSA TUTKITTAVANA
Viime perjantaina lähdin naperoitten kanssa "koehenkilöiksi" (vauvat, en minä) erääseen jo valmistuneiden fysioterapeuttien, lääkäreiden, toimintaterapeuttien sekä sairaanhoitajien koulutustilaisuuteen. En tiennyt oikeastaan, mitä päivä toisi tullessaan, mutta toihan se...paljon ajateltavaa ja uusia toimintamalleja.

Koulutukseen osallistuneet olivat jakautuneet neljään eri ryhmään ja kaksi ryhmistä havainnoivat meidän tuplien kehitystä (yksi ryhmä tyttöä ja toinen ryhmä poikaa, mutta samassa tilassa olimme) ihan vain käsittelemällä heitä ja seuraillen, miten he toimivat lelujen kanssa, mahallaan ollessaan, selällään ollessaan, istumisasennossa, sylissä jne. Samalla tilanteita videokuvattiin ja myöhemmin myös muut ryhmät pääsivät ilmeisesti tekemään havaintojaan meidän vauvoista, kuten meidän vauvoja havainnoineet pääsivät katsomaan videoita kahdesta muuta vauvasta, joita "tutkittiin" eri huoneissa. Kaikki meni hyvin: naperot olivat tosi reippaalla, iloisella ja hyvällä tuulella, eivät vierastaneet tuntemattomia ihmisiä ja tunnelma ylipäänsä oli tosi kiva. Tässä vaiheessa en edes tiennyt, että minä saisin tietää, mitä havaintoja heistä tehtiin, mutta sainpa kuitenkin!


MITÄ HAVAINNOITIIN?
Eli tutkimusten perusteella molemmilla on lihastonuksen kohoamista, jota minulle selvennettiin siten, että selän puolen lihakset toimivat yliaktiivisesti verrattuna rinnan/vatsan puolen lihaksiin. Tämä näyttäytyi muun muassa mahallaan ollessa, kun molemmat tuppaavat vähän "uiskentelemaan" eli nostavat käsiä sivuille ja jalkoja myös maasta ylös ollen tavallaan rinnan/mahan varassa.

Pulipuli

Tytöllähän ollaan myös ihan kotonakin huomattu paljon yliojentuvuutta käsissä: levittelee niitä paljon sivuille niin, että selkä on vähän notkolla. Niin lattialla kuin sylissäkin, ja myös sitterissä. Pojalla oli tätä joitakin kuukausia sitten, mutta suurin osa ojentelusta meni ohi. Nyt kuitenkin yllätyksenä minulle tuli, että hänelläkin on ongelmia tällä alueella eli tuota selän puolen yliaktiivisuutta ja toisin sanoen rintapuolen heikkoutta. Molemmilla siis sama juttu.


TURHAUTUMISTA
Tietysti hyvä, että nämä asiat tulivat nyt esille. Pojalla on huhtikuussa lastenpolin kehitysseuranta ja toki aion ottaa nämä kaikki seikat siellä esille ja pyydän, että katsoisivat sielläkin myös tytön tilanteen! No, mikä mua sitten harmittaa ja turhauttaa? Se, että näitä seikkoja ei ole osattu katsoa neuvolassa ja meille on annettu mun mielestä pari päinvastaista ohjetta, mitä nyt saimme. Ymmärrän juu, että neuvolan väellä ei ole spesifiä koulutusta (ainakaan tarpeeksi) tällaisiin, mutta silti olen hiukan turhautunut. Sallittakoon se minulle. Kunpa oltais tiedetty näistä asioista aiemmin! Ollaan tämän takia tehty tiedostamatta vähän hallaa noille naperoille :( Viimeksi (ja sitä edellisellä kerralla) muuten neuvolassa otin esille noi Hiltsun käden ojentamiset ja neukku sanoi, että voi tehdä lähetteen heidän fyssarille. Luultavasti siis saadaan fyssariaika, mutta siellä on kuulemma jonoa. Saatiin kyllä myös ohjeena sieltä, että käsiä tuodaan eteen ja kippuraan (niin ollaan tehtykin) sekä mahallaan ollessa käsien alle voi laittaa esim. pyyherullan. Seuraavaksi kuitenkin pari esimerkkiä ristiriitaisuuksista ohjeistuksien välillä:


OHJEISTUKSIA

1. Viime tiistain neuvolassa oli juuri puhetta istuttamisesta ja puhuttiin, että sylissä voi pitää jo hyvin istuvassa asennossa, mutta siten, että vauvan selkä tukeutuu vanhemman rintaan/mahaan. Koulutushenkilöiden ohjeistus oli päinvastainen: Istumassa mahdollisimman vähän tukea selän puolelta, esim. lapsi ei pääsisi nojaamaan vanhempaan, vaan istuisi aktiivisesti. Mikäli ei tunnu onnistuvan heti, niin kättä voi pitää tukena selän takana ja pikku hiljaa vähentää tukea viemällä kättä alaspäin tai keventää käden tukea. Me ollaan tietysti annettu noiden olla istuma-asennossa vain tuettuna eli eipä oo lihaksistoa kehitetty lainkaan.

2. Olen ollut siinä käsityksessä, että vauvoja on hyvä pitää päinmakuulla. Pääsevat niin sanotusti vähän treenailemaan. Ollaankin pidetty heitä nyt paljon mahallaan joka olikin sitten ihan väärä lähestymistapa :/ Eli tällä hetkellä meidän tulisi välttää vatsallaan oleskelua! Hyvin pieniä hetkiä voi pitää, mutta mahdollisimman lyhyitä hetkiä! Ja minä kun oon intoillut, että poika vetää itseään käsillään jo eteenpäin ja likka pyörii hienosti ympyrää tavoitellessaan leluja. Jep, nyt ollaan sit vain selinmakuulla.

Jotta tilanne paranisi, saimme pari muutakin ohjetta:

Lattialta istumaannousut tehdään tosi hitaasti, etenkin takaisin lattialle mentäessä (jarrutellen). Lapsen pään ei tulisi "roikkua" vaan sen pitäisi tulla vartalon jatkona. Mikäli pää "roikkuu", niin rinnan puolen lihaksia voi aktivoida rintalastan taputuksilla. Nostot voi suorittaa niin, että ottaa lasta olkapäiden kohdalta kiinni, mutta ei kuitenkaan liikaa selän puolelta, sillä se provosoi selän puolen lihaksia ojennus suuntaan. Istumaannousuja suoraan lattialta ei olla tehty tähän mennessä lainkaan noiden istuttamisohjeiden vuoksi. Ei oo tuntunu luontevalta nostaa heitä lattialta istumaan tukien olkapäistä, koska istuttamisohje oli, että tuettuna vanhempaa vasten.

Lelukaaren käyttöä suositeltiin kovasti, jotta vauvat voivat selinmakuulla tuoda käsiä ylöspäin erituntuisia leluja kohden. Onneksi meillä on leikkimatto, jonka yllä on leikkikaari, sekä irtonainen leikkikaari, jonka voi laittaa sinne missä milloinkin makoillaan selällään.

Ehkä erikoisin ohjeistus koski suihkuttelua. Me ei vauvoja käytetä varsinaisesti suihkussa vaan peseydytään kylpyammeessa (ja perus pyllynpesut yms. lavuaarissa). Pitää ehkä kokeilla siis suihkutustakin lähiaikoina. Suihkutilassa lapsi siis laitetaan selinmakuulle jonkin alustan päälle ja suihkutellaan rinnan alueelle. Selän puolelle ei kannata suihkutella pitkästi. Jos lapsi kokee suihkuttelun liian "kovana", niin sitä voi keventää laittamalla lapselle harson suihkutettavalla aluelle.

Kaiken tämän lisäksi tytön tulisi saada tuntumaa lattiaan sekä jaloilla että käsillä. Poikahan tömistelee jalkojaan aika paljonkin lattiaa vasten, mutta Hiltsu ei tee niin juuri lainkaan. Eli Hiltsun jaloille aistikokemuksia ja voidaan auttaa siten, että tömistellään kevyesti tytön jalkoja lattiaan.


MIKÄ FIILIS NYT?
Olin kaiken tämän kuultuani (puhelimitse ja mailitse) hiukan ällikällä lyöty enkä tiennyt mitä ajatella. Oikeastaan vähän huolestuin noitten kehityksestä ja säikähdin, mutta nyt kun olen vähän sulatellut asiaa, ei tilanne varmaan ole niin kamala kuitenkaan. Korjattavissa olevia asioita, uskoisin! Mailitse saaduissa ohjeissa oli myös maininta, että lapsilla oli paljon hyviä liikemalleja ja valmiudet edetä kehityksessä :) 

Tuolla fb:n monikkoryhmässä kyselin, onko muilla samoja kokemuksia ja onko mitä neuvoja annettu. Kokemuksia löytyi ja kuulemma keskosilla esiintyy tämmöistä jonkin verran ja myös täysiaikaisilla vauvoilla. Pääsin sinne vähän purkamaan ensimmäisiä tuntoja, jotka olivat vähän huonommat kuin nyt. Eiköhän tää tästä ja ruvetaan nyt sit tekemään ohjeiden mukaan, niin saadaan kehitettyä tuota rintapuolen lihaksistoa! Polikäyntiä odotan myös, jotta pääsen puhutaan näistä jutuista vielä uudelleen sairaalaväenkin kanssa - heillä on kuitenkin paljon kokemusta (keskos)vauvojen kehityksestä.

Jos sinulla on tällaisesta kokemusta, niin kerro ihmeessä!

Viimeinen viikonloppu ennen äitiyttä?

32+5 

Käyrillä ja ultrassa käyty. Hyvät sykkeet molemmilla, mutta B:llä hiukan vaisumpaa vaihtelua (vaihtelu ja pienet nousut/spurtit välillä olis hyvä) kuin A:lla. Ultratessa lääkäri kuitenkin oli sitä mieltä, että vilkkaasti B vauvakin liikuskelee :) Hyvä juttu! Muuten ei tullut juurikaan uusia uutisia. Vesimäärä B:llä vähän laskussa, mutta kysyessäni asiasta, lääkäri sanoi, että se on vielä ihan OK. Lauantaina meidän pitää mennä tuonne synnytysvastaanotolle käyräkontrolliin. Maanantaina (33+2) ultrataan vielä ja tehdään lähes varmasti jotain päätöksiä. Lääkäri sanoi, että valmistauduttava jäämään osastolle ja että todennäköisesti leikkaus on ensi viikolla, päivää mietitään ultrauksen jälkeen/osastolla. Nyt vaikutti siltä, että lääkäri "on tosissaan" eli uskaltaisin väittää, että 95% vauvat tulee maailmaan ensi viikolla.

Jos näin käy, päästiin kuitenkin 33+ viikoille. Tilannettahan aloitettiin seurailemaan joskus 30+ eli saatiin me jokunen viikko lisäaikaa kuitenkin. Oon ihan tyytyväinen, että tälle saadaan kohta "piste", oon siihen jo henkisesti kohtuullisen valmistautunut, kun joka kerralla on sanottu seurannassa, että valmistaudu osastolle jne. Olo on myös käynyt paljon tukalammaksi tässä viimeisen viikon aikana eli liekö sitten typerää sanoa, mutta oon tavallaan ihan iloinen ettei mun tartte viedä tätä jonnekin rv 37-39 saakka. Annan kyllä täydet sympatiat heille, joilla tuplaraskaus menee ihan loppumetreille saakka! Tokihan nää on aina niin yksilöllisiä juttuja: joku pääsee helpommalla ja toinen tuskailee erilaisten vaivojen kanssa viikolta 12 lähtien tai jotain siltä väliltä.

Pieniähän he tulevat maailmaan saapuessaan olemaan. Kotiinkaan tuskin ihan heti päästään. Olen kuitenkin valmis, vaikka varmasti jännäpissit housussa, kun leikkauspäivästä päätetään! Miksi leikkaus? Koska se on kuulemma riskittömämpi pienille vauvoille sekä etenkin, kun virtaukset eivät ole aivan 100% priimaa. Olen tyytyväinen tähänkin synnytysmuotoon. En halua turhia riskejä eli näin on nyt vain parempi vauvojen kannalta. Normaali alatiesynnytys olis kyllä muuten varmasti tapahtunut, koska edelleen molemmat majailevat kiltisti päät alaspäin. Noh, sitä on turha nyt miettiä. Mennään näillä mitä on annettu :)

Pienokaisille muutama päivä lisää mahassa (32+2)

Jälleen yksi ultrakäynti takana ja lyhykäisesti: tilanne aikalailla ennallaan. Ei mitään akuuttia hätää, mutta jos joku virtausarvo vielä nousee (vai oliko se laskee), niin sitten raskauden purkua hiljalleen. Seuraavan kerran tilanne tsekataan torstaina ja lääkäri sanoi nyt vähän topakammin, että kannattaa valmistautua jäämään osastolle. Mutta...ei sekään varmaa ole, eli odotetaan nyt taas torstaita!

Painoarvioita ei saatu. Vettä oli A vauvalla runsaasti yli 8cm ja B vauvalla selvästi vähemmän noin 2,5cm. Tästä erosta ei kuitenkaan tullut mitään mainittavaa "moitetta", mutta toki se varmasti lisää tätä seurannan tarvetta. Noi vesimäärät mitattiin ilmeisesti siitä kohtaa, missä oli ns. suurin vesitasku. Eli käsittääkseni ei tarkoita varsinaisesti koko veden määrää. Onko jollain tietoa tästä?!

Raskauden aikana sikiö kelluu kalvojen ympäröimässä nestepussissa. Sisempi kalvoista on nimeltään vesikalvo ja ulompi suonikalvo. Kalvojen sisällä olevaa nestettä kutsutaan lapsivedeksi eli sikiövedeksi. Alku- ja keskiraskaudessa lapsivesi koostuu istukan, napanuoran ja vesikalvon soluista, loppuraskaudessa lisäksi sikiön virtsasta. Vesi uusiutuu jatkuvasti.

Lapsiveden tehtävänä on suojata sikiötä infektioilta ja auttaa sikiön keuhkojen ja ruoansulatuskanavan kypsymisessä. Lapsivesi mahdollistaa myös sikiön liikkumisen kohdussa sekä edesauttaa luiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi se pitää sikiön tasaisessa lämpötilassa. Lapsivesi myös suojelee sikiötä ulkopuolisilta äkillisiltä iskuilta ja liikkeiltä. (Lähde)

Nyt kuitenkin saatiin tosiaan muutama lisäpäivä mahassa ja päivitellään kuulumisia ehkäpä taas loppuviikosta!

Kaksikon seurantaa äippäpolilla

Aamupäivällä suunnattiin jälleen äippäpolille katselemaan, mikä tilanne mahassa on tällä hetkellä. Käyrillä oltiin taas jonkin aikaa ja sitten ultrattavaksi. Tilanne virtausten kannalta on aika samanlainen. Lääkärin mukaan välillä ihan jees, mutta välillä vähän heikompi. Monesta eri kohdasta otti taas arvoja ja sanoi, että eri kohdasta mitattuna antaa eri tuloksia ELI virtauksia on edelleen seurattava tiiviisti, mutta mitään kriittistä hätää ei ole.

Seuraava ultra onkin jo maanantaina aamulla! Tällöin meitä ultraa kuulemma kokenut lääkäri, joka osoittautuikin sitten samaksi vanhemmaksi herraksi, joka suoritti meidän ultrat alku- ja keskiraskauden aikaan. On kuulemma jäänyt jo eläkkeelle periaatteessa, mutta käy välillä hiukan töissäkin. Tän päiväinen kokenut lääkäri sanoi myös, että haluaa kuulla, mitä painoarvioita tää mies maanantaina vauvoille antaa - arviot ovat nyt sen verran vaihdelleet parin lääkärin välillä. Tänään saatiin hyvät tulokset: toinen olisi 1570g ja toinen 1609g! Olispa hienoa jos eroa olisi enää noin vähän ja MOLEMMAT olisi kasvaneet!

Toinen hyvä uutinen painoarvioiden lisäksi oli se, että B:n vesimäärä näytti kuulemma lisääntyneen :) Näyttää siis siltä, että me saadaankin hiukan lisäaikaa! Onhan se hienoa! Ihan pikkuisen myös ajatukset on sekaisin, kun ei tiedä mihin tää kehittyy ja puhutaanko päivistä vai viikoista. Eli sellainen odottava, ajatusten sekamelska-olo on nyt meikäläisellä :D

Nyt viikonlopun viettohon! Minäkin pääsen vielä nauttimaan rantsumeiningistä...mikäli mihinkään jaksan liikkua! Tänäänkin olin ultran ja kauppareissun jälkeen niin poikki, että yks tunnin ohjelma katsottiin miehen kanssa Netflixistä, jonka jälkeen nukuin sohvalla varmaan 2,5h. Lämpöä pitäisi kuitenkin piisata! Ja olishan nyt Neste Rallitkin täällä, että voishan tässä keksiä jotain kivaa vloppupuuhaa!

Hyvää viikonloppua kaikille lukijoille :)

Polikäynti, sairaalakassi, puuhastelua kotona... (rv 31+4)

Aamupäivällä lähdettiin hakemaan mulle polilta toista kortisonipiikkiä ja tarkastelemaan vauvojen sydänkäyriä. Nätit viivat saatiin, vilskettäkin piisasi ja äänet oli hyvät :) Piikitys vähän kirveli kuten eilenkin, mutta oli kuitenkin kohtuullisen nopeasti ohi. Kiittää hän, joka ei niin perusta noista piikitysjutuista :) Lääkäriä ei tänään siis tavattu, kätilö teki toimenpiteet. Kyseli kuulumiset ja kertoi, että lääkäri oli sanellut mahdollisesta raskauden purusta ensi viikolle. Piikin jälkeen sanoi myös, että lisää ei anneta paitsi jos mentäisiin vielä 10-14 vuorokautta eteenpäin...mikä olisi hyvin epätodennäköistä! No, näistä puheista päättelen nyt siis, että ensi viikolla vauvat tulee maailmaan! Jaiks! Tokihan VOIN olla vielä väärässä, mutta noi puheet kyllä viittasi siihen suuntaan.

Oon tässä nyt kaiken varalta listannut vähän ylös sairaalakassin sisältöä. Kyselin kaverilta myös, mitä koki tarpeelliseksi. Tässä muutamia juttuja:

• hygienia: shampoo, hoitoaine, dödö, hammasharja, -tahna, hiuspompulat, yösiteitä, huulirasva, hiusharja, liivinsuojia
• vaatteet: rennot ei puristavat housut, samoin alusvaatteet, imetysliivit, löysä t-paita, yöpaita, omia sukkia, kotiutumisvaatteet itselle (vauvoille sitten joskus kun pääsevät kotiin)
• viihdykkeet yms. puhelin+laturi, mp3-soitin ladattuna, lehtiä, kamera+laturi+akut
• syötävää: evästä miehelle (ja itselle?),  suklaata, trip-mehuja
• omat kengät: crocsit maybe, mahtuu ainakin jalkaan ja helppo sujauttaa jalkaan myös!
• neuvolakortti
• doomoo buddy

Lisäksi alkuillasta aloitin tonkimaan kaappeja ja löysin kuin löysinkin hankkimani Aventin sähköisen rintapumpun, tuttipullot, tuttipäät, perustutit jne. Aloin niitä sitten pesemään ja sterilisoimaan kattilassa kiehuttamalla. Pitää ostaa mikrosterilisoija (Avent-merkkiä) kunhan selviää alkaako meillä pullorumba eli syökö vauvat pulloista, tissistä, molemmista vai miten. Osien kuivuttua sovittelin pulloja ja tuttipäitä yhteen ja piru vieköön, ei ne sovi! Pullot tuli pumpun kylkiäisenä ja tuttipäät ostin eri myyjältä. No, molemmat ovat kyllä Aventia, mutta epäsopivat toisilleen, voihan perskule! Pullot on ilmeisesti nykyistä Classic-merkkiä (vanha nimi Naturally) ja tuttipäät Natural-merkkiä. Pitää siis myydä tuttipäät pois ja ostaa uudet. Pullot on kalliimpia, joten parempi säilyttää ne kuitenkin. Olkaa siis tarkkoina muut näitten hankintojen kanssa!

Eli tässä kuvat pulloista, joissa väärä tuttipää. Kuten näkyy toi valkoinen kierrettävä osa ei mene alas asti

Järjestelin samalla olkkarin kaappia ja makkarin sängynaluslaatikkoa vähän uusiksi. Sängyn alle meni ne, mitä harvoin tai vasta esim. talvella tarvitaan. Olkkariin (lähelle hoitotasoa ja lipastoa) pääsi vaippakamoja yms. Siinäpä tää ilta tais humpsahtaa! Huomiseksi ajattelin rantsupäivää, MUTTA nyt se onkin kai lupaillut sadetta ja ukkosta...mrrrr!

Eilistä jalkojen viilennystä tietokoneen ääressä

Vauvat maailmaan jo elokuussa!?? Ultrakuulumiset.

Nyt on sitten tämänpäiväinen seurantaultra takana ja siihen johtaneista tekijöistä (pääasiassa B vauvan napavirtaukset) enemmän näissä postauksissani:

21. heinäkuuta (30+2)
8. heinäkuuta (28+2)

Tilanne oli siis pysytellyt samanlaisena. B vauvan virtaukset eivät ole sieltä parhaimmasta päästä ja istukka ei siis toimi enää niin hyvin kuin pitäisi. Näin ollen lääkäri (taas uusi tyyppi, nainen tällä kertaa) alkoi puhumaan ennenaikaisesta synnytyksestä tai oikeastaan tässä tapauksessa luultavasti leikkauksesta, koska olen ensisynnyttäjä, vauvat ovat niin pieniä vielä ja istukan toiminnan heikkous voivat lisätä normaaliin synnytykseen riskejä. B:n vesimäärä oli myös hiukan vähentynyt A vauvaan nähden. Painoarvioita lääkäri ei kertonut, sanoi vain, että sai vähän isommat tulokset kuin edellinen lääkäri. Painoarviot kuitenkin nyt kuulemma vähän turhat kun edellisestä kerrasta vain tuo viikko.

No, nyt onkin sitten aika erikoiset fiilikset. En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella! Saatiin uusi ultrausaika jo perjantaiksi eli kolmen päivän päähän! Tänään sain jo kaiken varuilta ensimmäisen kortisonipiikin ja huomenna haen toisen. Näitten piikkien pitäisi auttaa vauvojen keuhkoja kehittymään nopeammin jos vaikka lähiviikkoina joudutaankin jo leikkaukseen. Onko se mahdollisuus sitten jo ensi viikolla vai parin-kolmen viikon päästä? Sepä olisikin mukava tietää, mutta nyt pitänee mennä vain hetki kerrallaan ja vaan seurata tuota tilannetta! Toivotaan nyt edelleen, että tulisi edes joku viikko lisää. Toisaalta toki luotan siihen, että vauvojen on parempi "tässä maailmassa" jos lääkärit niin sanovat. On vaan niin epätietoinen olo...

Tänään ultran ja kortisonipiikin lisäksi vauvat yritettiin saada käyrille ja kovasti toinen puikkelehti aina karkuun, kun toinen asettui käyrälle. Ja sama taas toistepäin eli kovin haastavaa se oli :) Huomenna kun haetaan toinen piikki, käyn myös käyrillä ja koitetaan saada parempaa tulosta.Vilskettä siis mahassa oli ja vauvat sinänsä voivat tällä hetkellä hyvin :)

Paniikkia ei ole. Toki pieni huoli takaraivossa, mutta nyt pitää vaan uskoo ja luottaa, että kaikki kääntyy parhain päin. Toki luultavasti tulee jotain sairaalaviikkoja vauvoille, mutta niistä selvitään!

Perjantain ultran jälkeen ollaan varmaan taas viisaampia! Nyt edelleen peukkuja pystyyn!

30 raskausviikkoa takanapäin!

Viime perjantaina käytiin neuvolassa (rv 29+6) ennen Kuopioon lähtöä. Kaikki oli hyvin: sf-mitta kasvanut 33 senttiin, verenpaineet ihan ok, hemoglobiini vähän alhainen (115) vaikka rautaakin oon syönyt taas aktiivisesti, vauvojen sykkeet noin 140-145 molemmilla ja meikäläisen keskiarvoinen painonnousu 868g/viikko :D Vielä ollaan just ja just alle 70 kilon, mutta veikkaisin, että pari päivää menee ja sekin raja menee rikki!

Viikonloppu hurahti Kuopiossa kotikotona. Toinen pikkusisko oli tullut sinne myös ja pikkuveli oli armeijasta ekalla lomalla, joten niitäkin molempia näki. Äitin kanssa otettiin aurinkoa pihamaalla ja kirottiin paarmat alimpaan helvettiin, itikoita on tänä kesänä ihan tautisesti - meni ihan pari kertaa hermot ulkona niistäkin, parit uimareissut tehtiin lähirannalle erilaisilla kokoonpanoilla, mansikkakakkua, muurinpohjalettuja, mansikoita, saunaa, yhen pikkusiskon kanssa vähän ostoksilla yms. touhuilua. Sunnuntaina palailtiin iltaa vasten kotiin. Oli muuten ihan nastaa ajella uudella autolla - ei tarvinnu hikoilla kuin pieni sika!

Tänään, maanantaina, olikin sitten jo heti aamusta seurantaultra (rv 30+2). Verenpaineet oli hyvät ja vauvoilla lapsivettä normaalisti. Vilkasta liikettä ja molemmat tällä kertaa raivotarjonnassa. Olinkin vähän päätellyt, että toinen on ehkä sinne kääntynyt, koska Kuopiossa tunsin kuinka tää kääntynyt B vauva hikotteli ja se tuntui tuolla vasemmalla alhaalla. A vauva oli siis pysynyt samoin päin. Lääkäri oli taas eri kuin yleensä/viimeksi, mutta tää sanoi, että A on selvästi tyttö! ♥ Oli kuulemma niin hyvässä asennossa, että näkyi selvästi. B olis se poika edelleen ♥

A vauvan napavirtaukset oli jälleen normaalit kuten edellisillä kerroilla. B:n virtaukset oli taas vähän normaalista poikkeavat kuten viimeksi todettiinkin ja siksihän meillä jo nyt seuranta olikin. Jossain yläkäyrän tuntumassa mentiin, vielä rajojen sisällä, mutta tilannetta pitää nyt seurailla ja seuraava ultra-aika saatiinkiin jo viikon päästä tiistaille! A vauva oli saanut painoa noin 200g ja B vauva vain noin 50g. Toivottavasti B vauvakin alkaa kerätä painoa! Kysyin lääkäriltä, että mitä jos virtaukset ei parane. Vastaus oli, että voi olla, että mut otetaan aluksi esim. pariksi päiväksi seurantaan osastolle. Jos vauva ei kasva enää mahassa, pitää synnytys mahdollisesti käynnistää/tehdä sektio. Toivotaan siis, että kasvua tulee vielä, koska olishan se hyvä, että saisivat vielä mahan suojissa kehittyä! Ultraava lääkäri oli siis eri henkilö kuin aiemmin tai viimeksi joten sekin voi vähän noihin mittauksiin toki vaikuttaa, niin se lääkärikin sanoi. Mutta siis...toivotaan vielä lisää viikkoja jookos! :)

Lauantaina tuli täyteen 30 raskausviikkoa! Tässä siis 30+0 kuva ja "kaksosmahan kasvua"-sivulla uusi panoramakuva viikoista 26+28+30!