Viikon meininkiä ja tänään rv 22+0, jes!

Muutama päivä hurahtanut ilman kirjoittelua. Mitäpä tässä on nyt sitten tapahtunut? Koitan muistaa...No ekanakin on ollu ihan uskomaton kesäviikko. Lämpöä on piisannut reippaasti yli +20, parina päivänä lähemmäs +30 astetta! Pikkusisko tuli alkuviikolla kyläilemään pariksi yöksi. Käveltiin pikkulenkkiä rantaraitilla, syötiin vähän evästä rannassa, kaupungilla palloiltiin jokunen hetki, käytiin yhdessä monikkovalmennuksessa, tehtiin sapuskaa, saunottiin ja nautittiin limua parvekkeella yms. Kiva, että sain vähän seuraa. Valitettavasti sisko joutui kuuntelemaan mun valitusta, kun oli just pahat päivät allergian suhteen! Tosi rasittavaa, mutta ei nyt ihan sisällekään oo voinut linnoittautua, kun on niin upee alkukesä ollut!

Perjantaina käväisinkin sitten työterveyslääkärillä kyselemässä, olisko mahdollista saada reseptillä jotain vahvempaa allergialääkettä. No, ei sieltä oikein apua tullu. Allergialääkkeitä ei oo (tietenkään) pystytty testaamaan raskaanaolevilla, joten haittavaikutukset ovat tuntemattomat. Cetirizin (esim. Zyrtec ja muut edullisemmat johdannaiset) on vanhimpia tunnettuja allergialääkkeitä ja niistä ei oo ainakaan mitään raportteja haitoista tullut, joten sitä nyt sitten syön edelleen. Voin kuitenkin ottaa yhden tabun sijaan kaksi eli jospa se vähän auttaisi. Silmätipat auttaa ajoittain, nenäsumute on mun mielestä hankalakäyttöinen. Nenän pitäis olla tyhjä ennen kuin sitä suihkuttaa ja vaikka näin olisikin, niin mun nenä ainakin alkaa heti vuotamaan, kun sumutetta laittaa. Sitten on melkein pakko niistää ja lääkeaine lähtee taas sieraimesta pois. Eli mikä hyöty?

Monikkovalmennuksessa käsiteltiin mm. erilaisia hankintoja ja niiden hyödyllisyyttä monikkoperheessä, puhuttiin autoista, turvakaukaloista, sittereistä, imetystyynyistä ja itse imetyksestä. Tai naiset jäi puhumaan imetyksestä, kun miehen siirtyi erään monikkoperheen isän kanssa juttelemaan miesten kesken toiseen huoneeseen. En tiedä mitä siellä puhuttiin, kun ei oma mies taaskaan päässy paikalle. Harmi, koska ois varmaan ollu kiva saada tuota miesnäkökulmaa asioihin. Imetysasiat oli ihan mielenkiintoisia ja kyllähän sitä toki yritetään jos vaan yhtään onnistuisi. Stressiä en aio kuitenkaan ottaa, se ei ole mikään äitiyden merkkipaalu. Pitää ymmärtää, että kaikilta se ei vain onnistu esim. huonon maidontuotannon vuoksi, vauvan imuote ei ole hyvä tms. Muistetaan kuitenkin, että kaksostenkin täysimetys on ihan mahdollista ja siihenkin on sitten apua saatavilla esim. tukihenkilöiden kautta. Meidän toinen valmentaja onkin tällainen tukihenkilö.

Työ- ja saikkujuttua: Nyt olisi vielä pari päivää vapaata, saikkupäivä ja maanantaina vapaapäivä. Sitten palaan kolmeksi päiväksi töihin, jonka jälkeen heti aikoja sitten toivottu vapaa viikonloppu. Sitä seuraavalla viikolla olisi töitä ma-ke, jonka jälkeen kaksi vapaata ja sitten la-su töitä. Ajattelin, että jos jaksan, niin teen nää pari viikkoo töitä ja sitten taitaa olla mun aika jäädä kokonaan pois. Eli olisin tällöin noin rv 24, kun pois jäisin. Mun työ huomioonottaen varmaan aika hyvä ajankohta. Ei nimittäin tuo liikkuminen ole enää niin mukavaa: hengästyttää helposti ja selkä toki on edelleen jumissa. Maanantaina on tavallinen neuvolakäynti ja pitää siellä nyt kysellä, että milloin voisin tavata neuvolalääkärin, koska sen pitäis kirjoittaa se pitkä saikku äitiyslomaan saakka.


Tänään tuli täyteen 22 raskausviikkoa!
Käytiin hakemassa mulle mammacaprit eräältä myyjältä (5€) ja ajettiin satamaan, missä olikin kalamarkkinat. Myös M+O+pikku A tulivat sinne ja vähän aikaa kierreltiin ympäriinsä kojuja katsellen. Ihanat jätskit ostettiin ja herkuteltiin. Mulla alko tehdä tiukkaa seisominen ja kävely, ois tehny mieli käydä kaksinkerroin välillä. Selkä on jotenkin mutkalla, kun maha vetää sitä kai eteen? Ei hirmu kauaa oltu, mutta sanoinkin sitten miehelle, että en haluis silti vielä kotiin, kun täällä sit vaan sisällä nököttää. Lähettiin sitten vielä käymään Hong Kongissa ja ostin pari kukat parvekkeelle. Kotona pyörähdettiin vain pikaisesti ja lähdettiin saman tien tuohon lähipubin terassille, itsehän olin limulinjalla. Kotona myöhemmin pikkupäiväunet, jonka jälkeen Suomi-Tsekki jäkispeli ja ylläriylläri Suomihan pääsi nyt sitten pelaamaan finaaliin Venäjää vastaan. Huomenna siis jännitetään sitä! Hopeakin on ihan hyvä saavutus, mutta oishan se kulta aika jees :) Siinäpä se päivä. Ukko kattoo nyt jaliksen jotain finaaliottelua ja mä netistä Suurinta pudottajaa. Plää, selkä ei kestä normaalia istumistakaan. Piti tuoliakin vaihtaa ja ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään! Tai oikeastaan vetää ton kyljen jotenkin jumiin.On tämä elämä heleppoo!

Kesäkesäkesäkesä tuleeeeee! Hiljalleen.