Naperot 10 kk!

Niin se vaan on jo kymmenen kuukautta (11. kesäkuuta) vierähtänyt naperoisten syntymästä. Oon tainnut tehdä edellisen kuukausipostauksen, kun tuli puoli vuotta täyteen. Korkea aika ottaa itteä nyt niskasta kiinni ja kirjoitella vähän päivärutiineista sekä siitä, mimmosia tyyppejä meillä kasvaa, mitä he jo osaavat ja miten esim. ruokailut sekä nukkumiset sujuvat.

MITAT

Neuvolassa kävimme viimeksi viikko sitten eli mitat otettu noin 9kk 3vko:n iässä. Tyttö painoi 7400g ja pituutta hänellä 69,3cm. Pojan paino oli tällöin 7770g ja pituus 70,5cm. Molempien päänympärys 44,5cm. Molemmille oli tullut hyvin painoa ja pituutta verrattaen edelliseen kertaan joten kyllä ne vaan kasvaa vaikkei sitä tässä jokapäiväisessä arjessa niin aina huomaakaan :)

PÄIVÄRUTIINIT

Hymyjä ja iloa riittää näillä naperoilla! Perustyytyväisiä lapsia molemmat, eikä _yleensä_ itkeskellä kovin paljoa. Aamulla, kun he heräävät, ovat molemmat yleensä heti hymyssä suin "jee, nyt mä pääsen sängystä pois, olenhan nukkunut jo pitkät yöunet"! Meillä siis nukutaan yöt (ilman syöttöjä!) yleisesti ottaen todella hyvin. Joka yö joutuu yleensä kuitenkin nostamaan tuttia toiselle tai molemmille: joskus kerran, joskus pari kertaa. Yöunille mennään noin klo 19.30, joskus venyy hiukan myöhempään. Aamulla herätys tapahtuu klo 6-7 välillä, valitettavasti useimmiten enemmän kuuden pintaa.

Ekoille aamupäikkäreille mennään heräämisestä riippuen klo 8.30-9.00 maissa ja päiväunet kestää noin 1,5-2h. Enää ei siis nukuta hulppeita kolmen tunnin päikkäreitä :D Karkeasti sanottuna klo 11 maissa ollaan hereillä ja sit möngitään lattialla. Klo 12 pintaan lounas, klo 14 välipala, jonka jälkeen seuraaville päiväunille, jotka siis sijoittuvat klo 14-16 välille useimmiten. Puoli neljästä-neljästä eteenpäin valvotaan kunnes on yöunien aika. Neljän maissa päivällinen, puoli seitsemältä iltapuurot ja sen jälkeen pesut, vaipanvaihdot ja iltamaidot juuri ennen unille menoa puoli kahdeksan.

Molemmat sopeutuvat mielestäni hyvin rutiinien muutoksiin, mutta toki pyritään siihen, että aikataulut pysyvät kohtuullisen samanlaisina ettei tartte esimerkiksi herättää kesken unia, jolloin pientä vininää voi esiintyä, kun unet ei olekaan kestäneet tarpeeksi. Näin kävi tänään, kun aamupäikkäreiltä jouduin herättämään molemmat, että päästiin alas rattaille ja puistotreffeille. Oli vähän huono ajankohta, mutta joskus pitää vaan sopeutua jos meinaa jossain käydä eikä olla vain kotona.

LIIKKUMINEN, ÄÄNTELY, LUONNE, NUKKUMINEN, HAMPAAT yms.

• Molemmat tykkäävät pyöriä lattialla mahallaan ympyrää ja tutkia ympäristöä

• Poitsu vetää käsillä itseään eteenpäin, etenkin liukkaalla lattialla. Maton päällä ei oikein osaa vielä ryömiä ja matto jää vain alle rullalle. Osaa myös pakittaa eli liikkuu joskus myös takaperin. Neiti liikkuu tahattomasti eteen- ja taaksepäin, mutta ei oikein tajua vielä ryömimistä.

• Poika on oppinut menemään konttausasentoon ja heijailee siinä itseään. Neiti on mennyt itsenäisesti kontilleen kerran (tänään), mutta tarvitsee vielä vähän treeniä.

• Tytön ääniin kuuluu mm. manaaja-tyyppinen örinä (nättiä!) ja "tätätätätä", kun taas poitsu tätättelee myös ja tekee kovia, korkeita kiljahduksia. Onneksi tuo tytön manaajaääni on vähenemään päin :D Toki muitakin äännähdyksiä tulee, mutta niitä en osaa kuvailla joten jääköön mielikuvituksen varaan.

• Kumpikaan ei vielä istu itsenäisesti, mutta sylissä ja syöttötuolissa istumisasento alkaa hiljalleen tukevoitua ja tasapainottua paremmaksi. 

• Tyttö osaa kääntyä sujuvasti ja nopeasti selältä mahalleen. Häntä ei siis voi jättää mihinkään, mistä voi tippua pyörähtäessään! Eikä kyllä poikaakaan uskalla jättää, vaikka hän ei vielä käänny. Hiukan avustettuna menee kyllä ympäri (sekä joskus vähän vahingossa) ja tätä treenaillaankin nyt. Kumpikaan ei käänny mahalta selälleen, paitsi joskus vahingossa ja yleensä tällöin kopsahtaa nuppi lattiaan. Itku on lähes taattu etenkin pojan kohdalla.

• Poju on vähän herkempi luonteeltaan ja itkee herkemmin sekä tilanteesta riippuen myös vierastaa. Fysioterapeutilla viime kerralla alku meni hyvin, mutta sitten poika päättikin "loukkaantua", kun fyssari otti hänet lattialta syliin ja sit se kitinä jäi vähän päälle. Äippäringin treffeillä viimeksi ei myöskään meinannut suostua lattialle olemiseen lainkaan vaan oli joko sylissä tai syöttötuolissa itkemättä. Neiti oli treffeillä sekä fysioterapiassa heti reippaana ja möyri lattialla varsin tyytyväisenä. Hän on ehkä muutenkin vähän seesteisempi tapaus kuin veljensä. Toki joskus menee myös toistepäin! Ja kaiken kaikkiaan molemmat ovat hyvin iloisia, reippaita ja tyytyväisiä lapsia!

• Nukkumiset hoidetaan mahallaan tai kyljellään - paitsi aamun ekoilla päikkäreillä, jotka nukutaan parvekkeella vaunukopissa, joissa ei mahdu kääntymään. Nämäkin päikkärit siirtyy varmaan sisälle nyt kesän edetessä, kun toi parveke on niin lämmin ja vaunukopat jää pieneksi.

• Ulkona liikumme rattaiden ratasosassa eli vaunukopat ovat käytössä vain ekoilla päikkäreillä parvekkeella, ei ulkoillessa. 

• Molemmilla on nyt vaatteissa käytössä koko 74cm. Mallista riippuen jotkut 80cm myös ihan OK.

• Tytöllä on puhjennut yksi hammas (alhaalla oikealla), kun taas pojulla jo neljä (ylhäällä ja alhaalla)! Hampaiden puhkeamiset menneet onneksi tosi kivuttomasti eikä niiden takia ole tarvinnut valvoa öitä. Kerran oon antanut pojalle nestemäistä Panadolia, kun itkukohtaus ei meinannut loppua millään (harvinainen tilanne!). Päättelin, että ois koskenut ikeniin, mutta saattoi olla jotain muutakin.

• Veli varastaa siskolta ja sisko varastaa veljeltä - koskee niin tutteja (vaikka oma ois suussa, niin toisen suussa oleva on silti parempi) kuin lelujakin. Vuorovaikutus on aika "väkivaltaista" eli aina revitään toista hiuksista, naamasta tai vaikka korvista. Poika vetää tästä herneen nenään useammin :p Toki yritän kyllä estää nämä repimiset jos ehdin! Kynnetkin on niin terävät reunoineen vaikka olis leikattu, että niillä saa joskus naarmuja aikaan.

RUOKAILUUN LIITTYVÄÄ

• Molemmat osaavat juoda (vettä) hienosti mukista muutaman hörpyn kerrallaan ilman katkoja, muuten juodaan vielä tuttipulloista (maidot). Kumpikin osaa pitää itse pullosta kiinni ja juoda itsenäisesti jos istuvat vähän takakenossa esimerkiksi turvakaukaloissa. Kaukalot olleet käytössä fysioterapeutin suosituksesta, koska ne on meidän yliojentajille parempi vaihtoehto kuin sitterit.

• Kumpikin syö jo vähän karkeampaakin ruokaa, poju tosin vähän paremmin. Typsy varastoi isompia paloja kielen alle tai poskiin.  Omin sormin he ovat maistelleet mm. kurkkua, maissinaksuja, riisikakkuja, omenaa, paprikaa ja leipää. Muuten syödään laiskan äidin vuoksi useimmiten kaupan soseita ja silloin tällöin pakkasesta itsetehtyjä. 

• Meillä ruokaillaan 5 kertaa päivässä: aamupala (puuro + vesi, maito), lounas (liha-kasvissose + vesi, maito), välipala (marja-/hedelmäsose + vesi), päivällinen (liha-kasvissose + vesi, maito) sekä iltapala (puuro + vesi, maito). Puurojen lisukkeena on hedelmä- tai marjasosetta. 

• Hiljalleen voisimme ottaa käyttöön maustamattomat jugurtit, rahkat ja tavallisen maidon. Toistaiseksi käytössä on Semper 2- korvike. Maitomäärä ruokailun jälkeen on noin 100-130ml eli päivässä noin 500-650ml / lapsi. Joskus maitoa jää yli ja joskus tuntuu, että ois enemmänkin mennyt. Toi määrä on kuitenkin toiminut näillä aika hyvin ja jos paljon enemmän antaa, niin sit tulee pukluja, joten näin on hyvä meillä. Jonkun taulukon mukaan tommonen 600ml olis hyvä määrä vuorokaudessa.

Puuh, nyt alkaa olla takki tyhjänä. Unohdin varmaan jotain oleellista ;) mutta tässä nyt jotain!