30. raskausviikko: infoa ja fiiliksiä

Noin 8 viikkoa maksimissaan siihen, että meidän elämä muuttuu ikuisiksi ajoiksi. Minun elämä, miehen elämä, meidän yhteinen elämä - koko potti! Pari pientä ihmettä saapuu "tähän maailmaan" ja vaikka sen hyvin tiedostaa, on sitä kuitenkin välillä kamalan vaikea uskoa todeksi. Siis ihan totta, VAIN maksimissaan pari kuukautta ja 1+1 onkin yhtäkkiä 4! Kaiken lisäksi voip tosiaan olla, että vauvojen tuloon meneekin vain kuusi viikkoa...tai neljä...tai!

Nyt on menossa 30. raskausviikko. Tällä viikolla vauva painaa noin 1350g ja on koko pituudeltaan jo 35cm! Päästä peppuun noin 25,5cm. Lapsen muisti on jo kehittynyt ja se voi tunnistaa esimerkiksi musiikin, jota äiti on kuunnellut rentoutuessaan. Myös vauvan sydämensyke ja liikkeet rauhoittuvat, kun vauva kuulee tätä samaa musiikkia. Vauvan pää on myös lähes oikeassa suhteessa sen muuhun kehoon. Äidin keho "kertoo" vaatimuksiaan ja niitä kannattaakin kuunnella. Väsymys, uupumus, huonosti nukkuminen, huono mieliala, energittömyys...Kannattaa muistaa levätä ja ottaa nämä viestit vakavasti eikä rasittaa kehoa liikaa. (Lähde: Vau.fi) 

Kyllähän nuo mainitut asiat aika tutuilta kuulostaa. Nukkuminen on yhä hankalampaa. Herään monta kertaa yössä: ähisten vaihtelen kylkeä ja koitan löytää jonkun sopivan asennon, jotta nukkumista voisi jatkaa. Joskus uni tulee nopeasti, toisinaan sitä saa odotella. Vessaan ei millään jaksais könytä, koska kyljeltä pois pääseminen on hankalaa/kivuliasta ja sitten pitäis päästä ylös sängystäkin vielä sekä jaksaa kävellä silmät ristissä vessaan. Sen jälkeen jääkaapille, vesipullo on aina siellä valmiina täytettynä, ja rautalääke naamariin. Otan sen aina yöllä, koska sitä ennen eikä sen jälkeen saisi syödä tai juodakaan juurikaan, jotta lääke imeytyisi paremmin. Huono mielikin on ollut muutaman viime viikon oireena. On tullut itkettyäkin vähän piilossa jos joku asia on ruennut pännimään...muutaman kerran. Väsymystä ja energittömyyttä on aina välillä, mutta toisaalta sitten tulee hetkiä, että tekis mieli tehdä vaikka mitä! Jos vaan kroppakin jaksais pysyä mukana.

Kuva täältä.

Vauvojen liikkeet ei ole enää niinkään yksittäisiä potkuja tai jumpsutuksia vaan sellaisia aaltomaisia "pusken ulos täältä mahasta"- muljahduksia :D Oon yrittänyt saada noita hetkiä videolle, mutta aina kun kaivan kameran esille, liikkeet loppuvat. Tänään olin aamuyöllä/aamulla taas iloinen, kun tunsin B vauvan liikkeet selvemmin kuin muina lähipäivinä. Kiva tuntea, että toinenkin kaveri möyrii ahkerasti ja kaikki on kunnossa. A vauvan liikkeitä tunnen niin paljon enemmän pitkin päivää, että niistä ei tartte huolehtia! Peppuja(?) työnnetään myös välillä mahaa vasten, aika kovastikin. Se ei ole ihan hirrrrveen kiva tunne, kun kaksi kovaa möykkyä puskee eri kohdista vasten mahan seinämiä.

Tällaista menoa ja meininkiä tällä viikolla. Kuva jäi viime lauantaina ottamatta, mutta ensi lauantaina sitten pitää kyllä ottaa 30+0 kuvat :)

Blogi on saanut pari uutta seuraajaa, joten heille tervetulotoivotukset :)