Vähän tietoa kaksosraskaudesta

Lueskelin tässä äskön kaksosraskausjuttuja Monikkoperheet Ry:n nettisivuilta ja aattelin, että ehkä tännekin olisi hyvä vähän kirjoitella näistä kaksosasioista. Silleen lyhykäisesti ja ytimekkäästi.

Kaksosraskauden synty:

1. ja se yleisin vaihtoehto (ditsygoottinen = DZ)
Kaksi munasolua. Lapset ovat erimunaiset eli epäidenttiset ja ne voivat olla samaa tai eri sukupuolta. Noin 70% kaikista kaksosraskauksista.

2. vaihtoehto (monotsygoottinen = MZ)
Yksi munasolu, joka jakautuu kahtia. Lapset ovat samanmunaiset eli identtiset. Lapset ovat samaa sukupuolta. Noin 30% kaikista kaksosraskauksista.

Kaksosista noin 80 % on saanut alkunsa spontaanisti ja noin 20 % hedelmöityshoitojen tuloksena. Yleisesti ottaen vuosittain monikkoraskauksia on noin 1,5% kaikista raskauksista. Kaksoset syntyy noin 850 perheeseen vuosittain (kolmosia 10-15 perheeseen).

Kaksosraskaudessa kohdun koko vastaa jo viikolla 26–28 täysiaikaista yksisikiöistä raskautta. Normaalia onkin, että kaksosten odottaja jää sairauslomalle rv 26 tienoilla (Kelan sivuilla luki rv 28), vaikka mitään komplikaatioita ei olisi ollutkaan. Lepo on siis tarpeen jo hyvin aikaisessa vaiheessa! Tärkeää on myös syödä usein (ja tietysti terveellisesti), koska monikko-odottaja kokee helposti tulevansa kylläiseksi hyvin pienistä annoksista toisella ja viimeisellä raskauskolmanneksella.

Raskautta tarkkaillaan useammin kuin yksisikiöistä raskautta. Rv 20-24 lähtien raskautta seurataan noin 2-4 viikon välein äitiyspolilla. Suurin riski monikkoraskaudessa on ennenaikainen synnytys (kuusinkertainen riski). Usein monikkoraskauksissa esiintyy myös enemmän väsymystä ja pahoinvointia sekä verenvuotoa. Verenvuodon syy on hyvä selvittää aina. Riskitekijöihin vaikuttaa paljon "raskaustyyppi" eli esim. onko sikiöillä yhteinen vai eri istukka, entä suonikalvot jne. Mitä enemmän sikiöillä on yhteistä, sitä suuremmat ovat riskit.

Seuraavassa vähän noista raskaustyypeistä. Otan suoraan tuolta Monikkoperheiden sivuilta, kun hankala selittää noita omin sanoin. Eli jutun lähteenä: Monikkoperheet Ry


Diamnioottis-dikoriaalinen raskaus

Diamnioottis-dikoriaalisessa raskaudessa lapsilla on kaikki ns. omaa (istukat, suonikalvot, vesipussit), joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä, edellyttäen että istukat toimivat normaalisti.
Ditsygoottinen kaksosraskaus eli kahdesta munasolusta syntynyt kaksosraskaus (DZ) on aina raskaustyypiltään diamnioottis- dikoriaalinen eli molemmilla sikiöillä on oma istukka ja omat erilliset sikiö- ja vesikalvot. Lapset voivat olla tyttö-tyttö, poika-poika tai tyttö-poika pari.
Mutta myös monotsygoottinen eli yhdestä jakautuneesta munasolusta syntynyt identtinen kaksosraskaus voi olla diamnioottis-dikoriaalinen (30%).
Jos diamnioottis- dikoriaalisessa raskaudessa lasten todetaan olevan samaa sukupuolta, ei heidän mahdollisesta identtisyydestään voida olla varmoja. Tässä tapauksessa identtisyys on tutkittava ja todennettava myöhemmässä vaiheessa dna-testein.


Monokoriaalinen raskaus

Monokoriaaliset kaksosraskaudet eli raskaudet, joissa lapsilla on yksi yhteinen suonikalvo (korion) ovat aina samanmunaisia raskauksia eli monotsygoottisia (MZ), yksi munasolu on jakautunut kahtia. Raskaus on identtinen ja lapset ovat samaa sukupuolta; tyttö-tyttö, poika-poika. Monokoriaalista kaksosraskautta voi olla kahdenlaista diamnioottis-monokoriaalinen tai monoamnioottis-monokoriaalinen.

Kaksi seuraavaa raskaustyyppiä ovat siis monokoriaalisen raskauden kaksi eri muotoa:

Diamnioottis- monokoriaalinen
Sikiöillä on yhteinen istukka ja suonikalvo, mutta omat vesipussit.

Monoamnioottis - monokoriaalinen
Sikiöillä on yhteisen istukan ja suonikalvon lisäksi myös yhteinen vesipussi. Kyseinen raskaustyyppi on erittäin harvinainen. Kaksosraskauksista vain noin 1 % on tällaisia. Tässä raskaustyypissä perinataalikuolleisuusriski on suuri. Sikiöiden välisten vaarallisten suoniyhteyksien lisäksi sikiöillä on vaarana toisen napanuoraan sotkeutuminen. Aiempien tutkimusten mukaan kuolleisuusriski oli 30%:sta jopa 70%:n. Uusimmat tutkimukset ovat rohkaisevampia prosenttien suhteen, kertoen nyt 10% -15% kuolleisuusriskistä. (Kent D. Heyborne, 2004) Mielipiteet vaihtelevat suuresti sairaalaseurannan ja oikea-aikaisen synnytyksen hyödyistä. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että tarkka sairaalaseuranta raskausviikosta noin 24 alkaen ja elektiivisen sektion suorittaminen viikoilla 32- 34 laskisivat kuolleisuustapauksia.