Olen nyt pohdiskellut aika paljon, että mitä viikon päästä olevassa nt-ultrassa selviää. Vieläkö sisälläni kasvaa kaksi pientä ihmisen alkua? Jos kyllä, niin ovatko molemmat kehittyneet kuten tässä vaiheessa kuuluu? Jos ei, niin miltä se sitten tuntuu? Vaikea kuvitella sitä oloa. On iloinen toisesta, mutta entäs se toinen, johon oli jo mielessään valmistautunut? Ehkä sen vielä pystyisi käsittelemään tässä "alkuraskaudessa". Eri asia jos oltaisiin vielä pidemmällä, jolloin vauvojen olemassaolo on konkretisoitunut vielä enemmän (esim. vauvojen liikkeet). Toisaalta tuntuisi se kamalalta nyttenkin jos toista ei enää olisikaan.
Luin myös juuri yhden artikkelin perheestä, joka menetti toisen kaksospojan rv 23+6. Tuossa vaiheessa tilanne on jo aivan erilainen kuin nyt (rv 11+6). Esimerkiksi vauvojen liikkeitä tuntee toisin kuin nyt, kuten yllä jo kirjoittelinkin. Lisäksi tulevaisuutta on ehtinyt ajatella kaksosten kannalta jo hirvittävän paljon enemmän. Mä ajattelen paljon jo nyt, saatikka tähän vielä puolet lisää viikkoja! Kieltämättä nyt on vähän surullinen olo tuon artikkelin vuoksi :( Ei pitäisi kuitenkaan nyt rueta hermoilemaan, koska tilanteille ei mahda mitään. On nyt vain odotettava tuo viikko, että päästään siihen ultraan. Sen jälkeen sit odotellaankin seuraavaa ja sitä seuraavaa jne. Tuskin tämä huoli helpottaa ihan heti...
Muuten on ihan jees olo. Tänään aamupäivällä oli vähän öklö olo, kun en ollu syöny mitään ja jääkaapin sisältö lähinnä ällötti eli ei tehnyt mieli yhtään mitään. Oon nyt sairauslomalla töistä jalkani takia. En pysty astumaan kantapäälle ja näin ollen menemään töihin (töissä ei istuta kuin tauolla eli koko ajan ollaan joko seisten tai kävellen, tahtikin on aika kova useimmiten). Pystyn kuitenkin oleskelemaan muuten ihan hyvin joten tänään sitten rupesin ahkeroimaan: siivosin parvekkeen kunnolla, imuroin kämpän (paitsi makkaria en, koska siellä on remppa päällä), pesin vessaa, pyöräilin kauppaan ja ostin vähän kukkasia piristämään jne. Ja eilen siis aloittelin makkarin pintaremppaa repimällä yhden seinän tapetin pois. Tarkoitus olisi maalata seinät.
Mua väsyttää iltaisin aika paljon. Eilen olin ihan valmis nukkumaan klo 19, mutta sinnittelin vielä jokusen tunnin. Sama nyt ja kello on huimat yheksän. Aamuisin herään kohtuulliseen aikaan. Eilen jo klo 8 pintaan, tänään klo 10 maissa. No tokihan aikaisemmat herätykset vaikuttaa siihen, että illalla väsyttää. Tuntuu vaan vähän hassulta, kun mun rytmi on vuosikausia ollu "hiukan" erilainen :D By the way, söin pari tuntia sitten kunnon annokset pottuja, jauhelihakastiketta, porkkanaraastetta ja pari siivua pullaakin. Ja taas tekis mieli syödä jotain...argh. Ottasko appelsiinin nyt sit välillä?
Mitäs muuta? Niin joo, tänään tuli pohdittua tuota kesää. Pitäis kesälomatoive laittaa töihin ja siitä se ajatus sitten lähti. No, luin KELA:n sivuilta, että kaksosraskauksissa jäädään yleensä noin rv 28 sairauslomalle. Näin ollen oisin syyskuun äippälomalla, heinä- ja elokuun sairauslomalla. Kesäkuun jos oisin kesälomalla niin tässä ois periaatteessa enää huhti- ja toukokuu töitä! Huh! En tajunnu, että kesä menee noin. JOS on ne kaksi pientä vielä kasvamassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
JOS kirjoitat "anonyymina", mutta tunnet minut henkilökohtaisesti, muista kirjoittaa kommenttisi loppuun kuka olet, jotta tiedän, kuka tuttu siellä kirjoittelee :)