Lääkärintarkastus/terkka & rasittavat iltameiningit

Torstaina 16. päivä vauvoilla oli neuvolassa lääkärintarkistus. Ensin käytiin terkan juttusilla ja mitattiin pituudet sekä katsottiin painot. Hyvin oli taas molemmat kasvaneet: tyttönen 3710g/52cm/36,5cm ja poikanen 3375g/51,2cm/36,2cm. Juteltiin vähän tuosta pojan levottomuudesta iltaisin. Terkka sanoi, että voi johtua ihan siitä, että on yliväsynyt tai on herkempi erilaisille ärsykkeille ja vaatii vain enemmän aikaa rauhoittumiseen. Ehdotti myös kapaloa kuten pari lukijaamme tuolla postauksessa, missä kyselin vinkkejä pojan rauhoittamiseen. Kapaloa ollaankin nyt kokeiltu jokusen kerran ja musta tuntuu, että poika vain hermostuu siitä, mutta mies oli sitä mieltä, että olisi vähän rauhoittanut. Katsotaan nyt koitetaanko kapalointia vielä jatkossa.

Terkka antoi molemmille suun kautta annettavan rotavirus-rokotteen. Sanoi, että jotkut tykkää siitä ja toiset ei voi sietää. Meillä tyttö ei todellakaan pitänyt siitä ja ihan kyyneleetkin tuli silmiin. Voi reppanaa! Poika purskutteli osan ulos suusta, kun ei ollu kovin virkeellä tuulella ja muutenkin vähän tapana joskus tuo purskuttelu maidonkin kanssa. Ei kuitenkaan reagoinut niin voimakkaasti kuin tyttö. Sivuoireina useimmille vauvoille tulee vatsanvääntöjä joten nyt toivotaan, että mahd. vähäisillä oireilla päästään!

Lääkärin puolella tutkittiin silmät ja niiden reagointi valoon (seuraako katseella valoa). Tutkittiin muun muassa sydänäänet ja keuhkot, pään aukileet, lonkat, masut, varhaisheijasteet ja pojalla kivekset. Kaikki on kuten pitääkin ja neuvolakorttien terveisten mukaan: jäntevä poika, kehitys normaali, aukileet norm., virkeä ja jäntevä tyttö, kasvat hienosti, lonkat ok, punaheijaste silmissä ok jne. Lääkäri kyseli kuulumiset ja onko huolenaiheita. Eipä meillä muuta sanottavaa ollut kuin nuo pojan holtittomat raajat.

Tästä päästäänkin siihen, että etenkin eilisilta/alkuyö ja tämä ilta/alkuyö on ollu pojan kanssa yhtä taistelua. Ihan kiva, ettei oo nyt riehunu yöllä (kop kop), mutta kyllä tuo ilta on aikamoista häsellystä! Kun vihdoin saa rauhoitettua syliin ja silmät painuu kiinni, niin koko homma menee plörinäksi, kun lasketaan poika sänkyyn - eikö silmät heti avaudu ja taas alkaa heiluminen. Eilen vielä tyttö heräili myös siinä välissä just kun poika oli vihdoin nukahtanu. Sitten kun tyttö sammui ja vietiin sänkyyn, niin poika herää taas ja alkaa äheltää sekä kitistä niin ettei voi sänkyyn jättää, kun herättää muuten tytön ja koko talon samalla. On-off-heilumista ja nukkumista oli eilen noin klo 19-01.30. Alko huumori jo loppua. Tänään klo 19-00. Tyttö veti tänään sikeitä nätisti noin klo 21-23.30 (eilen oli tyttökin levottomampi), jonka jälkeen syöttö ja takas unille. Poika syötettiin samaan aikaan myös ja ONNEKSI vihdoin simahti siihen! Poika myös pulautteli tänään illalla paljon :( Mä niin toivon, että nää illat ei tule olemaan tästä lähin tällaisia! :/ Ja kun tytöllä menee niin hienosti niin ärsyttää sit ehkä vielä enemmän, kun toista joutuu kuitenkin hyysäämään tuntikausia. TIEDÄN, että tää on varmasti vielä pientä, mutta saa kai vähän valittaa?

Vauvojen kuvat blogissa

Olen tässä nyt jonkin aikaa pohdiskellut, että haluanko jakaa vauvojen kuvia täällä blogissa kunhan he tästä hiukan enemmän kasvavat. Tai siis haluaisin kyllä, mutta en tiedä, onko se loppupeleissä järkevää. Mieskin on vähän sitä vastaan, mutta nyt blogissa esiintyvät kuvat ovat hänelle OK. Oonkin nyt sitten ajatellut, että voisin jakaa kuvia, mutta en sellaisia, joissa kasvot on kuvattu suoraan edestä. Oon nähnyt tällaista käytäntöä joissain blogeissa eikä se minua ole häirinnyt. Blogin nykyisiä kuvia en siis lähde poistelemaan, mutta uusiin kuviin saatan tästä lähtien ottaa hiukan erilaisen kuvakulman..Kuvat kuitenkin piristävät blogia mielestäni aika paljon eli jotain kuvia haluaisin ehdottomasti lisätä tekstien joukkoon. Blogia varten voisin ottaa kuvia, joista ei vauvojen kasvot näy 100%. Tai jos näkyy niin voisin pienen osan kasvoista blurrata tms. kuvankäsittelyohjelmalla.  Joskus voi EHKÄ tulla poikkeuskuvia :D mutta pääosin koittaisin olla jakamatta kymmeniä/satoja kuvia vauvojen naamareista.

Lokakuun kuulumisia, vauvat 2kk!

Mitä meille kuuluu ja miten meillä menee? Ei oo tullu kirjoiteltua ihan perusjutuista joten antaa palaa nyt sitten! Vauvat ovat paljon enemmän valveilla kuin aiemmin ja vaativat näin ollen enemmän huomiota. Tosi tyytyväisiä lapsia hyö kyllä ainakin vielä ovat tai jos joku vähän hermostuttaa, niin harvoin huudetaan kuitenkaan täyttä kurkkua tai paria-muutamaa minuuttia kauempaa. Enemmänkin se on sitten sellaista ähinää ja puhinaa, vääntelemistä. Ja jos itku tulee joskus niin se menee yleensä nopeasti ohi pelkällä sylillä. Tutti on tullut käyttöömme ja se rauhoittaa useimmiten molempia, aina sitä ei kuitenkaan hyväksytä suuhun. Monesti muruset "vuorottelevat" itkujensa kanssa :D eli toinen saattaa olla hyvinkin tyytyväisenä makoilemassa jossain (lattialla/sohvalla/sängyssä) kun toinen päättääkin vähän karjasta. Silloin voi antaa huomion tälle karjujalle ja toisellakin on kaikki hyvin :)

Edelleen nukkumisten ja syömisten suhteen mennään noin 3-4 tunnin rytmissä. Valvomisen vuoksi joskus menee niin, että toinen sammuu syönnin jälkeen, mutta toinen jääkin valvomaan pidemmäksikin aikaa. Tällöin vähän mietityttää, että meneekö rytmitys ihan sekaisin. No, valvoja saadaan sitten useimmiten nukahtamaan 1-1,5 tunnin valvomisen jälkeen syöttämisellä, koska edelliset ruuat ovat jo vajuneet masusta. Sitten kun ekana nukahtanut heräilee nälkäänsä, annetaan valvojan nukkua vielä jonkin aikaa ja sitten herätellään hänetkin syömään vaikkei olisi vielä sitä kolmea tuntia nukkunutkaan kuten toinen. Aamuisin jompikumpi tai molemmat ovat ruenneet heräämään jo parin tunnin unien jälkeen, jolloin me ei suostuta vielä heräämään :D Ollaan nostettu ähisijä(t) meidän sänkyyn vierelle tai rinnan päälle jatkamaan unia. Monesti siinä menee vielä tunti-puoltoista! Ruokamäärät on 80-90ml tytöllä ja pojulla 70-80ml. Siihen päälle joskus extra-annoksia.

Isi-mies (kuten selvästi kuvasta voi havaita ;)) ja Poika

Päikkäreillä Pojan kanssa

Tyttösen ja Poikasen eroavaisuuksista...

Tyttö on ruennut katselemaan ja kuuntelemaan tarkemmin ympäristöään. Pojulla on vielä vähän harhaileva katse, mutta silloin tällöin hänkin "malttaa" katsella enemmän yhteen kohtaan esimerkiksi minua jos on sylissä. Pojalla on myös aika levoton vartalo: kädet, jalat ja pää heiluu joka suuntaan jos hermostuttaa. Säpsähtelee joskus ja oonkin miettinyt, että onko ihan normaalia? Tyttö taas on aika rauhallinen vaikka itkisikin, ei siis heilu kuin heikkopäinen suuttuessaankaan. Molemmat nostelevat päätään ollessaan rinnan/vatsan päällä ja lattialla masullaan. Tyttö hallitsee päänsä paremmin, poika nostaa päätä mutta ei tuo sitä takaisin alas kovin maltillisesti. Tytöllä sujuu syöminen aina hienosti, pojalla useimmiten. Poika on kuitenkin syömisenkin suhteen joskus vähän levoton eli saattaa hotkia tai luputtaa ilman kunnon imua, jolloin ruuat valuu suusta pitkin ja poikin. Tehdäänkin aina syömisen ajaksi molemmille harsoista kauluri, niin ei mene aina vaatteet vaihtoon!

Tänään naperoilla ikää kaksi kuukautta! Torstaina 16.10. on aika neuvolan lastenlääkärille ja myöhemmin lokakuun lopussa tulossa vielä pojan polikäynti. Neuvolassa ollaan käyty pari kertaa ja viimeksi kun käytiin (29.9.) poika painoi 2775g ja tyttö 3125g. Eli painot nousee kivasti! Tyttö tuntuu jo hirmu isolta jytkyltä, on mielestäni muutenkin rakenteeltaan vankempaa tekoa kuin poika-hoikkeliini. Poika on siis vähän hintelämpi rakenteeltaan vaikka painoa alkaa olla jo kivasti. Tuntuu kuitenkin aivan erilaiselle kuin tyttö saman painoisena! Veikkaisin, että painot voisivat olla nyt noin 3500g ja 3100g.

Siinäpä jotain kuulumisia meidän huushollista :) Kysy ihmeessä jos haluat tietää jotain muuta. En osaa nyt ajatella, mistä muusta voisin kirjoitella!  

LLL = lupsakkaa lokakuuta lukijoille :D

Minä kysyn, sinä vastaat :) [vauvajuttuja]

Luonnonhelmiä

 Ajattelin ladella tähän muutamia kysymyksiä, joita on putkahdellut ajoittain mieleeni ja olisi kiva saada vastauksia kaksosten ja yksöstenkin vanhemmilta :)

• Missä iässä kaksosvauvasi ovat tajunneet toistensa läsnäolon?
• Minkä ikäiseltä vauvalta olet saanut ensimmäisiä tarkoituksellisia hymyjä?
• Miten olet hoitanut tilanteen kaksosten rytmittämisen suhteen jos syömisen jälkeen toinen nukahtaa ja toinen jää valvoskelemaan ehkä jopa tuntikausiksi?
• Kuinka paljon seurustella vauvan kanssa kun hän valvoo? Höpötelläkö vieressä jatkuvasti vai antaako vauvan katsella ympäristöään itsekseen? Pitääkö sylissä ja antaa läheisyyttä vai antaa vauvan möngertää jossain leikkimatolla?
• Miten rauhoittaa vauvaa iltaisin kun syöty on, röyhtäisty on, vaippa vaihdettu, sylitelty, syöty ehkä uudestaankin jne. mutta toinen ei vaan rauhoitu vaan heiluu todella levottomana sylissä (kädet heiluu, pää heiluu, jalat viuhtoo menemään ja hirvee ähinä päällä)? Vinkkejä :) 

Jokaisella on toki oma tyylinsä vauvojen kanssa ja kaikki vauvat ovat erilaisia blaablaa blaa :D Siitä huolimatta vastaukset ovat tervetulleita. Kiva olisi kuulla, millaisia toimintatapoja lukijoiden perheissä on/oli!

Nimenantojuhlat vajaan kuukauden päästä

1. marraskuuta vietämme vauvojen nimiäisiä pienellä porukalla. Tähän porukkaan kuuluvat minun vanhemmat ja sisarukset (+ avecit) sekä miehen vanhemmat että sisarukset perheineen. Kaikenkaikkiaan meitä on siis sellainen pieni 20 henkilön juhlaseurue. Juhlat pidetään erikseen vuokratussa tilassa, koska en halua ahtautua meidän kuumaan kämppään tuonkaan kokoisella porukalla. Olisi ollut tosi kiva järjestää isotkin kekkerit, mutta mulla on niin iso suku, että kustannukset olis tullu vähän turhan isoiksi tämän hetken tilanteeseen. Päädyimme siis tällaiseen ratkaisuun. Sukulaiseni näkevät sitten vauvat marraskuussa pappani syntymäpäiväjuhlissa :)

Ihan hirveästi en viitsi tänne vielä juhlista kertoa, koska ainakin mun siskot ja äiti käy joskus lukemassa :D Kutsut on jo lähetetty joten niistä voin kuvat laittaa. Itse askartelinpaskartelin kortit ja vaikka tein vain 5 kpl kortteja, aikaa kului kyllä useampi tunti :D Aikamoista näperrystä tällaiselle ei näpertelijälle!

Kukat on tehty sellaisella Fiskarsin kukka-kuvioleikkurilla. "Timanteissa" on takana tarrat, joilla ne pysyvät kiinni kukkasissa. Kukkien takana on sellaista kohotarraa, jotta kukat sai kolmiulotteisiksi.

Kutsujen värimaailmaksi tuli yllättäen vaaleanpunaisen ja -sinisen (+valkoinen) sekoitus!

Vauvojen nimiä en ehkä tule ikinä tänne paljastamaan, mutta tarjoiluista yms. saatan kirjoitella sitten juhlien jälkeen. Sen verran voin sanoa, että teen osan tarjoiluista itse, pari juttua on nakitettu mun vanhemmille, anopille sekä siskolle. Kakun aion luultavasti tilata, koska en omista edes kakkuvuokaa saatikka jaksa sellaista rueta väsäämään näillä tohelokäsillä ;)

Vauvojen nimet ovat jo viralliset. He saivat eilen Kela-kortitkin. Tekisi mieli kertoa nimet jo kaikille tutuille :D mutta pakko malttaa odotella vielä muutama viikko!

Syksyisen ulkoilureitimme varrelta

Kyläilymeininkiä!

Käväistiin viime viikonloppuna Kuopiossa moikkaamassa vauvojen isovanhempia sekä mun sisaruksia. Yhden yön ja kahden päivän pikavisiitti meni kokonaisuudessaan hyvin: etenkin yö meni mainiosti, ainoastaan pappa oli herännyt aamuyöllä, kun lämmitin korviketta mikrossa. Muuten kukaan ei herännyt vauvojen syöttökertoihin. Mummin ja papan (mun vanhemmat) luona saatiin käyttöön vauvojen enon (mun pikkuveli) huone ja siellä vaihdeltiin vaipat ja hoidettiin syötöt. Ennakoitiin sen verran, että kun kieriskely ja röhkiminen vauvojen pedissä yltyi, ryhdyttiin syöttöhommiin ennen itkuja :D Lauantaina käytiin sitten mummilla ja ukilla (miehen vanhemmat) syömässä, mutta illaksi tulimme taas toiseen mummilaan, koska mies lähti kattomaan jääkiekkomatsia ja mulla oli enemmän apuja kotona. Pikkusisko syöttelikin tyttöä useammankin kerran. Käytiin lisäksi pienellä vaunulenkillä pikkusiskon ja -veljen kanssa.

Lauantai oli vähän outo päivä siinä mielessä, että vauvat ei juurikaan suostuneet nukkumaan. He ovat kyllä ruenneet valvoskelemaan enemmän, mutta kai se kaikki sylittely, vieraat äänet, hajut ja ihmiset yms. sai vauvat vähän sekaisin! Nukkuminen tapahtui pienissä pätkissä ja sitten mentiin ehkä vähän yliväsyneiksi ja ei meinannu kumpikaan rauhoittua. Mutta siitäkin selvittiin :p

Sunnuntaina heräiltiinkin sitten jo omassa kotona. Meille tuli kyläilemään Vantaalta saakka miehen nuorempi veli perheineen eli mukana vaimo ja vauvojen serkkupoika noin 5kk. Aikamoisen isolta serkkupoika näytti meidän kirppujen rinnalla :D Semmoinen 8-kiloinen pötkylä, ihanasti otti jo kontaktia, hymyjä, naurua...Odotan kyllä, että kirputkin alkaa olla enemmän vastavuoroisessa kontaktissa meidän kanssa :) Minkähän ikäisenä näin yleensä tapahtuu?

Eilen kyläiltiin kavereiden luona ja synttärikahviteltiin/-mehuteltiin 3-vuotiaan A:n kunniaksi :) Kyläreissu kesti noin klo 17-20. Viiden jälkeen oli syötöt, jonka jälkeen ois unen pitäny tulla, mutta pöh. Tyypit vaan valvo ja seurusteli silmät lautasina! Kasin aikaan, kun lähettiin kotiin niin sit nukahdettiin kaukaloihin automatkalle (noin 5 min matka). Kotona sit herättiin, olihan jo kova nälkä ja seuraavan syötön aika, koska edellisestä oli noin kolme tuntia! Sen jälkeen luulin, että alkais jo väsyttää kun jäi edellisetkin unet väliin..ja pöh..ilta oli taas aikamoista sekametelisoppaa! Kumpikaan ei olis millään rauhoittunut. Oltiin siis ilmeisesti yliväsyneitä (veikkaukseni), jonka vuoksi mikään ei ollut kivaa. No, onneks oli kaksi syliä käytössä, koska syli oli aikalailla ainut mikä kelpasi. Siihen saatettiin nukahtaakin, mutta heti kun laski sänkyyn, niin itkut alkoi. Tyttö rauhottui lopulta klo 23 maissa, poika saatiin unille klo 00. Siihen aikaan tyttö sitten heräsikin (jee), mutta onneksi simahti, kun annettiin pieni annos sapuskaa.

Voisin siis näitten kyläilyjen perusteella väittää, että tuollaiset muutokset ja uudet jutut vähän sekoittaa vauvojen pakkaa - siinä samalla meidänkin ;) 

Video pienenpienestä keskosvauvasta

Moni on varmaan jo nähnyt tämän videon pienen keskosvauvan kehityksestä ja kasvusta, mutta haluan sen jakaa täällä joka tapauksessa. Itsekin olen videon nähnyt jo aiemmin, mutta tänään se taas tuli vastaan pikkusiskoni kautta ja täytyy myöntää, että aika kovasti kosketti meikäläistä. Niin kovasti, että kyllähän mun piti vähän tipauttaa kyyneliä.

Vauva videolla on toki hirmusen paljon pienempi (680g) kuin meidän vauvat syntyessään (1405g ja 1745g), mutta aika samalta nuo omatkin näytti kaikkine johtoineen ja putkineen, kun heitä menin katsomaan ekoja kertoja. Hinteliä pieniä ihmisen alkuja. Iho niin hento, että sitä tuskin uskalsi koskea. Sydämen pumppaus näkyen ihon läpi hurjan selvästi. Muistan, kuinka sain heidät ekaa kertaa kenguruhoitoon ja syliini. Samoin kuin videolla, vauvat nostettiin hoitajien toimesta syliini varoen kaikkia piuhoja. Yritin nähdä vauvojen kasvot, mutta eipä niitä siitä asennosta oikein nähnyt. Avukseni sain peilin :)

Ihana, koskettava video sitkeästä pienestä pikkukeskosesta.
(https://www.youtube.com/watch?v=EEPHLC6dMGA)

Jatkoa edelliseen...(Kela ja keskoskorvike)

Kirjoittelin viime yönä hiukan paatoksellisesti siitä, ettei Kela korvaa tytön keskoskorviketta. Kyselin myös kokemuksia tuolta facebookin eräästä monikkoryhmästä koskien samaista aihetta. Ilmeisesti tämä käytäntö on siis aivan normaali ja kuten ryhmässä jokunen henkilö kirjoitti, tietysti Kelan on johonkin rajat asetettava. Ymmärrän tämän, en voi sitä kieltää. SILTI jaksan vielä ihmetellä ettei 1800 grammainen pieni ihmisenalku mene Kelan kriteerien sisälle ILMAN varsinaisia sairauksia. No, hyvä että tuli kyseltyä mitä mieltä muut ovat asiasta. Nyt tiedän ainakin, että ei tässä mitään ihmeellistä ole. Paitsi mun omassa mielessä ;)

Lisäilen vielä, että meille puhuttiin osastoaikana koko ajan, että "...korvikkeet on kalliita, mutta onneksi niistä saa Kela-korvaukset." Oletuksenani oli siis tietysti näiden puheiden jälkeen, että korvaukset saadaan. Siksi kävin asiaa ihmettelemään. Tilanne olisi ehkä himppasen eri jos meille olisi sanottu, että voi olla ettei Kela korvauksia myönnä.

Kiitän joka tapauksessa kaikkia mielipiteistä ja tulipahan tämäkin asia selvitettyä :)

Niin ja jos joku ei tiedä, niin Pohjolan vakuutuksen lisäturvissa on sellainen kohta kuin "erityiskulut". Jos sen lisäturvan ottaa vakuutukseen, niin tällöin kliiniset ravintovalmisteet pitäisi korvautua osittain vakuutuksesta.

Korvaamme kuluja lääkärin määräämästä apteekissa myytävästä kliinisestä ravintovalmisteesta, enintään puolet Kela-korvauksen jälkeen jäljelle jääneestä osuudesta. (Pohjola 2014. Sinun ja läheistesi vakuutukset, tuoteseloste.)

Toivottavasti ongelmaa ei tule tytön vakuutuksen kanssa nyt kun tuo Kela-korvaus jää pois.  Jääpi nähtäväksi!

Kela on idiootti. Ei riitä nyt ymmärrys...

Voitteko käsittää: Kela hylkäsi meidän tytöltä korvauksen koskien keskoskorviketta. Lääkäri on tytölle(kin) määrännyt ihan reseptillä keskoskorvikkeen, jota syödään noin 3,5-4 kiloon saakka. Lääkärin B-lausunto toimitettu Kelalle, jossa on siis kaikki ”sairauskoodit” listattuna keskosuudesta lähtien – varsinaisia sairauksia ei tosin ollut – ”harmi”.

Työkykyyn vaikuttavat sairaudet tärkeysjärjestyksessä (myös ICD-10-koodit)

E42 Vaikea energia-proteiini aliravitsemus.
P0 l. 5 Kaksoisraskauden vaikutus sikiöön ja vastasyntyneeseen
P03.4 Keisarinleikkauksen vaikutus sikiöön ja vastasyntyneeseen.
P07.1 Pieni syntymäpaino 1745g

Muutama päivä takaperin tuli kirje kotiin, että Kela ei korvaa tytön ruokaa, koska perustetta keskoskorvikkeelle ei ole. Mitä hemmettiä sanon minä?! Jos tyttö on ollu 1745g painoinen keskonen syntyessään ja kotiutuessaan noin 2kg, niin eihän sellainen rimpula tartte kasvaakseen tiettyjä ravintoaineita! Voi jeesus...Siis korvaushakemuksen hylkääminen tehty, koska korvausoikeus voidaan Kelan mukaan myöntää jos..

• keskosen syntymäpaino on ollut alle 1500g TAI  

• keskosen syntymäpaino on ollut alle 1800g JA keskosuuteen liittyy muita sairauksia kuten hengitysvaikeusoireyhtymä, nekrotisoiva enterokoliitti tai sikiöaikaan nähden pienikokoisuus.

Ymmärrän kyllä ettei tyttömme täytä näitä helvetin hienoja kriteerejä, mutta kamoon...ei hän keskoskorviketta tarttekaan mihinkään sairauteen vaan kasvamiseen ja kehittymiseen! Miten joku Kela voi ilmoittaa, että lääkärin määräämä keskoskorvike ei olekaan tarpeellinen tytölle!??? Mä en vaan voi käsittää. Olisi tyttöreppanan pitänyt pienen kokonsa lisäksi vielä sairastaa jotain...just joo.

Pojalle korvaus myönnettiin, koska hän painoi alle 1500g. 

KYSYMYKSIÄ LUKIJOILLE:

Onko sinun lapsillesi käynyt näin? 

Valititteko päätöksestä ja mikä oli tuomio? 

Muita ajatuksia??! 

Jatkoa tähän paatokseen löytyy täältä: 
KLIK!