1v & 7vkoa: naperoisten kehitystä

Naperot ovat kehittyneet 1v-synttärien jälkeen paljon mm. liikkumisen suhteen, joten ajattelin kirjoitella, mitä täällä meidän seinien sisällä oikein nykyisin tapahtuu. 1v-postauksessa olinkin kirjoittanut, että molemmat alkavat hiljalleen nousta ylöspäin. Pienellä avustuksella noustiin tällöin tukea vasten seisomaan. Tänä päivänä tilanne on se, että molemmat nousevat seisomaan helposti pientäkin tukea vasten: missä vain ja milloin vain, oli tuki hutera tai tukeva! Tukea vasten kävellään myös sivuttain ja noin 2-3 viikon sisällä (ei voi muistaa tarkkaan :D ) on lähdetty kävelemään myös eteenpäin jos me vanhemmat talutetaan. Myös autokärryn tai lainassa olevan taaperokärryn avulla osataan kävellä eteenpäin, mutta molemmat kärryt kulkevat vähän liian vauhdikkaasti eli yksin kävely ei niiden kanssa onnistu vaan minun tai isin pitää olla kärryjä jarruttelemassa.

Hiltsu-neiti tuntuu kehittyvän liikkumisessa hiukan nopeammin, mutta Nopsu tulee kyllä nopeasti perässä. Neiti on osannut seistä ilman tukea jo jonkin aikaa, lyhyitä 1-60 sekunnin pätkiä, kun taas poitsu on nyt ehket viikon sisällä ryhtynyt treenaamaan samaa asiaa ihan urakalla. Eli nousee koko ajan tukea vasten seisomaan ja sitten itse päästää kädet irti ja testailee tasapainoaan. Se on Nopsun mielestä myös tosi kivaa ja joskus hän alkaa heiluttaa vimmatusti käsiään, mikä tietysti aiheuttaa usein pyllähtämisen, mutta se ei jäbää haittaa vaan aiheuttaa useimmiten vain naurua! Hiltsu on kehittynyt jo siihen pisteeseen, että on ottanut 2-3 askelta minua kohti ilman tukea.

Liikkumisen lisäksi muitakin taitoja on tullut. Molemmat osaavat kontata keittiöön jos huutelee "syömään" tai olohuoneeseen juomaan unimaidot ns. komennolla "maidot". Neiti ymmärtää jos pyydän antamaan jotain hänen kädestään omaani. Toisinaan tosin ei halua ojentaa kädessä olevaa juttua (mm. roskia, paperinpaloja) äidille vaan yrittää lähteä konttamaan karkuun. Poitsukin ojentaa silloin tällöin, muttei ehkä aivan niin usein. Hiltsu on oppinut vilkuttamaan töihin lähtevälle isille sekä taputtamaan käsillään. Nopsu vuorostaan osaa kiivetä tv-tasolle (jippii)!

Vähän kauhulla odotan sitä päivää, kun noi pääsee kiipeämään sohvalle. Sohvalla riehuminen on jo nyt ihan lempparipuuhaa, mutta kyllä siinä saa aika kovasti vahtia menoa! Yks päivä vuorasin sohvan vierustan sohvatyynyillä ja aattelin, että annan tippua sohvalta ja "tajuta" että pitää vähän varoa. No, lopputulema oli se, että Nopsu tippui kerran, kun kääntyi istumaan liian reunalle, MUTTA se tippuminen olikin hauskaa! Sen jälkeen tyyppi yritti tahalleen tippua sohvalta! Kävi istumaan ihan mihin sattuu ja kaatui taaksepäin. Voi jestas! Päätin sitten, että tyynyt lähtee ja opetellaan kolhujen kautta. Eli jos sohvalla oleskellaan, olen siinä vieressä vahtimassa ja ottamassa hiukan kiinni, mutta annan kuitenkin tippua enkä anna sen tippumisen olla hauskaa. Eli ei pääse tippumaan pehmeälle tyynyalustalle. Hilu ei onneksi tee tuota selälleen kaatuilua, mutta hän menee mielellään selälleen/mahalleen ja pyörähtää/kierii siitä toistepäin ja joskus reunakin tulee vastaan. Sohvalta tullaan alas aina peppu edellä ohjaten, mutta vähän hankala sitäkin opetella, koska kumpikaan EI halua pois sohvalta ja jos ohjaa tulemaan alas, niin siitä seuraa vain huutoitkut.

Tällaista meininkiä meillä tänä päivänä. Saas nähä, mitä seuraava kuukausi tuo tullessaan - kävelyä kenties?