Vauvat tutkittavana koulutuksessa: havaintoja heidän kehityksestään, ohjeistuksia ja hiukan turhautumistakin

Tästä tulee pitkä juttu, mutta antaapa "runosuonen nyt sykkiä" oikein olan takaa!


KOULUTUKSESSA TUTKITTAVANA
Viime perjantaina lähdin naperoitten kanssa "koehenkilöiksi" (vauvat, en minä) erääseen jo valmistuneiden fysioterapeuttien, lääkäreiden, toimintaterapeuttien sekä sairaanhoitajien koulutustilaisuuteen. En tiennyt oikeastaan, mitä päivä toisi tullessaan, mutta toihan se...paljon ajateltavaa ja uusia toimintamalleja.

Koulutukseen osallistuneet olivat jakautuneet neljään eri ryhmään ja kaksi ryhmistä havainnoivat meidän tuplien kehitystä (yksi ryhmä tyttöä ja toinen ryhmä poikaa, mutta samassa tilassa olimme) ihan vain käsittelemällä heitä ja seuraillen, miten he toimivat lelujen kanssa, mahallaan ollessaan, selällään ollessaan, istumisasennossa, sylissä jne. Samalla tilanteita videokuvattiin ja myöhemmin myös muut ryhmät pääsivät ilmeisesti tekemään havaintojaan meidän vauvoista, kuten meidän vauvoja havainnoineet pääsivät katsomaan videoita kahdesta muuta vauvasta, joita "tutkittiin" eri huoneissa. Kaikki meni hyvin: naperot olivat tosi reippaalla, iloisella ja hyvällä tuulella, eivät vierastaneet tuntemattomia ihmisiä ja tunnelma ylipäänsä oli tosi kiva. Tässä vaiheessa en edes tiennyt, että minä saisin tietää, mitä havaintoja heistä tehtiin, mutta sainpa kuitenkin!


MITÄ HAVAINNOITIIN?
Eli tutkimusten perusteella molemmilla on lihastonuksen kohoamista, jota minulle selvennettiin siten, että selän puolen lihakset toimivat yliaktiivisesti verrattuna rinnan/vatsan puolen lihaksiin. Tämä näyttäytyi muun muassa mahallaan ollessa, kun molemmat tuppaavat vähän "uiskentelemaan" eli nostavat käsiä sivuille ja jalkoja myös maasta ylös ollen tavallaan rinnan/mahan varassa.

Pulipuli

Tytöllähän ollaan myös ihan kotonakin huomattu paljon yliojentuvuutta käsissä: levittelee niitä paljon sivuille niin, että selkä on vähän notkolla. Niin lattialla kuin sylissäkin, ja myös sitterissä. Pojalla oli tätä joitakin kuukausia sitten, mutta suurin osa ojentelusta meni ohi. Nyt kuitenkin yllätyksenä minulle tuli, että hänelläkin on ongelmia tällä alueella eli tuota selän puolen yliaktiivisuutta ja toisin sanoen rintapuolen heikkoutta. Molemmilla siis sama juttu.


TURHAUTUMISTA
Tietysti hyvä, että nämä asiat tulivat nyt esille. Pojalla on huhtikuussa lastenpolin kehitysseuranta ja toki aion ottaa nämä kaikki seikat siellä esille ja pyydän, että katsoisivat sielläkin myös tytön tilanteen! No, mikä mua sitten harmittaa ja turhauttaa? Se, että näitä seikkoja ei ole osattu katsoa neuvolassa ja meille on annettu mun mielestä pari päinvastaista ohjetta, mitä nyt saimme. Ymmärrän juu, että neuvolan väellä ei ole spesifiä koulutusta (ainakaan tarpeeksi) tällaisiin, mutta silti olen hiukan turhautunut. Sallittakoon se minulle. Kunpa oltais tiedetty näistä asioista aiemmin! Ollaan tämän takia tehty tiedostamatta vähän hallaa noille naperoille :( Viimeksi (ja sitä edellisellä kerralla) muuten neuvolassa otin esille noi Hiltsun käden ojentamiset ja neukku sanoi, että voi tehdä lähetteen heidän fyssarille. Luultavasti siis saadaan fyssariaika, mutta siellä on kuulemma jonoa. Saatiin kyllä myös ohjeena sieltä, että käsiä tuodaan eteen ja kippuraan (niin ollaan tehtykin) sekä mahallaan ollessa käsien alle voi laittaa esim. pyyherullan. Seuraavaksi kuitenkin pari esimerkkiä ristiriitaisuuksista ohjeistuksien välillä:


OHJEISTUKSIA

1. Viime tiistain neuvolassa oli juuri puhetta istuttamisesta ja puhuttiin, että sylissä voi pitää jo hyvin istuvassa asennossa, mutta siten, että vauvan selkä tukeutuu vanhemman rintaan/mahaan. Koulutushenkilöiden ohjeistus oli päinvastainen: Istumassa mahdollisimman vähän tukea selän puolelta, esim. lapsi ei pääsisi nojaamaan vanhempaan, vaan istuisi aktiivisesti. Mikäli ei tunnu onnistuvan heti, niin kättä voi pitää tukena selän takana ja pikku hiljaa vähentää tukea viemällä kättä alaspäin tai keventää käden tukea. Me ollaan tietysti annettu noiden olla istuma-asennossa vain tuettuna eli eipä oo lihaksistoa kehitetty lainkaan.

2. Olen ollut siinä käsityksessä, että vauvoja on hyvä pitää päinmakuulla. Pääsevat niin sanotusti vähän treenailemaan. Ollaankin pidetty heitä nyt paljon mahallaan joka olikin sitten ihan väärä lähestymistapa :/ Eli tällä hetkellä meidän tulisi välttää vatsallaan oleskelua! Hyvin pieniä hetkiä voi pitää, mutta mahdollisimman lyhyitä hetkiä! Ja minä kun oon intoillut, että poika vetää itseään käsillään jo eteenpäin ja likka pyörii hienosti ympyrää tavoitellessaan leluja. Jep, nyt ollaan sit vain selinmakuulla.

Jotta tilanne paranisi, saimme pari muutakin ohjetta:

Lattialta istumaannousut tehdään tosi hitaasti, etenkin takaisin lattialle mentäessä (jarrutellen). Lapsen pään ei tulisi "roikkua" vaan sen pitäisi tulla vartalon jatkona. Mikäli pää "roikkuu", niin rinnan puolen lihaksia voi aktivoida rintalastan taputuksilla. Nostot voi suorittaa niin, että ottaa lasta olkapäiden kohdalta kiinni, mutta ei kuitenkaan liikaa selän puolelta, sillä se provosoi selän puolen lihaksia ojennus suuntaan. Istumaannousuja suoraan lattialta ei olla tehty tähän mennessä lainkaan noiden istuttamisohjeiden vuoksi. Ei oo tuntunu luontevalta nostaa heitä lattialta istumaan tukien olkapäistä, koska istuttamisohje oli, että tuettuna vanhempaa vasten.

Lelukaaren käyttöä suositeltiin kovasti, jotta vauvat voivat selinmakuulla tuoda käsiä ylöspäin erituntuisia leluja kohden. Onneksi meillä on leikkimatto, jonka yllä on leikkikaari, sekä irtonainen leikkikaari, jonka voi laittaa sinne missä milloinkin makoillaan selällään.

Ehkä erikoisin ohjeistus koski suihkuttelua. Me ei vauvoja käytetä varsinaisesti suihkussa vaan peseydytään kylpyammeessa (ja perus pyllynpesut yms. lavuaarissa). Pitää ehkä kokeilla siis suihkutustakin lähiaikoina. Suihkutilassa lapsi siis laitetaan selinmakuulle jonkin alustan päälle ja suihkutellaan rinnan alueelle. Selän puolelle ei kannata suihkutella pitkästi. Jos lapsi kokee suihkuttelun liian "kovana", niin sitä voi keventää laittamalla lapselle harson suihkutettavalla aluelle.

Kaiken tämän lisäksi tytön tulisi saada tuntumaa lattiaan sekä jaloilla että käsillä. Poikahan tömistelee jalkojaan aika paljonkin lattiaa vasten, mutta Hiltsu ei tee niin juuri lainkaan. Eli Hiltsun jaloille aistikokemuksia ja voidaan auttaa siten, että tömistellään kevyesti tytön jalkoja lattiaan.


MIKÄ FIILIS NYT?
Olin kaiken tämän kuultuani (puhelimitse ja mailitse) hiukan ällikällä lyöty enkä tiennyt mitä ajatella. Oikeastaan vähän huolestuin noitten kehityksestä ja säikähdin, mutta nyt kun olen vähän sulatellut asiaa, ei tilanne varmaan ole niin kamala kuitenkaan. Korjattavissa olevia asioita, uskoisin! Mailitse saaduissa ohjeissa oli myös maininta, että lapsilla oli paljon hyviä liikemalleja ja valmiudet edetä kehityksessä :) 

Tuolla fb:n monikkoryhmässä kyselin, onko muilla samoja kokemuksia ja onko mitä neuvoja annettu. Kokemuksia löytyi ja kuulemma keskosilla esiintyy tämmöistä jonkin verran ja myös täysiaikaisilla vauvoilla. Pääsin sinne vähän purkamaan ensimmäisiä tuntoja, jotka olivat vähän huonommat kuin nyt. Eiköhän tää tästä ja ruvetaan nyt sit tekemään ohjeiden mukaan, niin saadaan kehitettyä tuota rintapuolen lihaksistoa! Polikäyntiä odotan myös, jotta pääsen puhutaan näistä jutuista vielä uudelleen sairaalaväenkin kanssa - heillä on kuitenkin paljon kokemusta (keskos)vauvojen kehityksestä.

Jos sinulla on tällaisesta kokemusta, niin kerro ihmeessä!