Viiksekkäällä tarkoitan tietysti meidän 9-vuotiasta kissaneitiä.
![]() |
| Kesä 2013 |
![]() |
| Z z z z z z z |
![]() |
| Hei, mä koitan nukkua! |
Raskausaikana tuli mietittyä, kuinka meidän kissa ottaa vauvat vastaan. Toistaiseksi kaikki on sujunut tosi hyvin, paremmin kuin oletin! Kissa ei juurikaan vauvoista välitä, kiertää heidät yleensä kauempaa eikä mene ihan liki. Toki joskus käy vähän haistamassa vaikka varpaita ja kerran on tytön tukkaa käynyt nuolasemassa. Ei kuitenkaan ole osoittanut mitään ärsytyksen merkkejä - mitä nyt saattaa vaihtaa huonetta/paikkaa jos naperot käy kovasti itkemään arvon leidin lähettyvillä. Myöskään ääniä ei ihme kyllä säiky. Olin varma, että säntäilee korvat luimussa ympäri kämppää jos kovasti karjutaan.
Pinnasänkyyn kisu ei ole mennyt kertaakaan! Siitä olen todella yllättynyt, koska siellä ois niin hyvä pesä missä nukkua. Just semmonen kissojen paikka! Teimme kuitenkin raskausaikana päätöksen, että kissan nukkuminen yöllä makuuhuoneessa loppuu ja niin siinä kävikin. Eli yöllä ei makkariin ole asiaa, päivällä emme rajoita. Jos vauvat ja kissa oleilevat samoissa tiloissa niin välillä tulee vilaistua mikä on tilanne. Tyhjiin vaunukoppiin on mennyt muutaman kerran, meillä kun kopat ovat täällä sisällä. Muutaman kerran on ärähdetty ja häädetty kissa sieltä pois oikein kunnolla. Olen ruennut peittämään kopat jollain viltillä ettei tule kiusaus mennä sinne "pesään". Vauvojen nukkuessa kopissa, kissa ei ole sinne pyrkinyt. Tosin eivät vauvat kopissa nukukaan sisällä kuin joskus hetken, esimerkiksi jos nostan kopat pois parvekkeelta tavoitteena, että vauvat alkais hiljalleen heräillä. Vauvojen nukkuessa parvekkeella, kissa saattaa hetken olla siellä yhtä aikaa kurkkimassa pihalle, mutta tällöin pysyn itse valppana ja katselen parvekkeelle, mitä siellä tapahtuu.
Kissa ei ole ollut mustis vauvoista, mutta eipä se olekaan ikinä ollut mikään paljon huomiota hakeva tai sylikissa varsinaisesti. Paitsi silloin kun hän itse niin haluaa eli esimerkiksi nyt makaa mun käsivarsien päällä näppiksen edessä ♥ Päivällä on paljon omissa oloissaan ja iltaisin/öisin kerjää enemmän huomiota. Kehrää ja puskee, on ihan lööv! Pitäis käydä valjastelemassa ulkona niin sais kisukin vähän vaihtelua päiviinsä. On vaan vähän jääny noi lenkkeilyt. Rauhallinen möllikkähän tuo jo on, ei juurikaan saa hepuleita paitsi silloin kun on hätä. Kyllä, vessahätä :D Niin ja kissan pitkät karvat aiheuttaa joskus sen, että mulla on täällä kolme pyllyä pestävänä: vauvojen ja kissan :D No niin, liikaa infoa, anteeksi, heh!
Tosi hyvin on siis mennyt, mutta hiukan kauhulla odotan naperoitten liikkeellelähtöä ja sitä että he tajuavat kissan! Siitä ehkä juttua joskus tulevaisuudessa...Ja alla vielä muutama kuva meidän kaunokaisesta ♥
![]() |
| Kesämeininkiä muutaman vuoden takaa |
Onko sinulla lemmikkiä ja jos on, niin miten se on suhtautunut vauvoihin ja/tai pieniin lapsiin? :)






Meidän kultsupoika oli ekat pari viikkoa ihan omituinen. Ei leikkinyt tai heiluttanut mulle häntäänsä. Sitten ihan naps vaan ja se alko käyttäytyyn normaalisti. Nyt jos tytsy itkee, niin saattaa tulla katsomaan mitä tapahtuu, mutta ei suuremmin välitä. Joskus nuolasee tytsyn naaman märäksi. ;) Mutta vau miten upea kissa teillä. Meillä mun lapsuudessa on aina ollut kissoja ka tykkäisin ihan mielettömästi, mutta mies ei välitä kissoist yhtään. :/ ja ikävän tottahan se on, että koira on helpompi viedä meidäb koiravoittoisissa suvuissa hoitoon, kuin kissa. Kesällä varsinkin, kun on mökkeilyaika, niin kissaa ei saatais koskaan mihinkään hoitoon. Joku päivä silti vielä... ;)
VastaaPoistaOnpa hyvä, että koira muutti käytöksensä normaaliksi :) Ehkä sen vaan piti vähän ihmetellä, kuka kumma on tullut viemään "mamin" huomion ;) Meillä kissa on muuten kulkenut mukana (vuokra)mökillä, viimeiset kuvat onkin sieltä. Narussa ollaan pidetty vaikka mökki on pienessä saaressa. Pelottaa vaan, että se kiipeis puuhun eikä tulis alas. Meilläkin suvussa enemmän koiria, mutta itse oon vähän allerginen. Joillekin kissoille kyllä myös, mutta omaan siedättynyt vissiin aika hyvin :D
PoistaMeillä se on ongelmana, että mökki, jossa enemmän vietetään aikaa, on sellanen urheiluseuran paikka. Vapaana siis ei voi pitää ja mökit on pienempiä kuin siirtolapuutarhamökit. Niissä oikeesti ei muuta tehdä kuin nukuta. Ja ainut hoitopaikka olis kissalle mun vanhemmilla ja niilläkin on mökki tuolla samassa paikassa ja ovat siellä koko kesän. :D Hitsi, kun järki ittellä voittaa, muuten ylipuhuisin miehen. :D
PoistaVoi miten nätti kissa! :-) Ja joo meillä kans myös kissan peppua joutuu pesemään aika usein kun on aika karvainen tapaus (puoliks norjalainen metsäkissa) :-D
VastaaPoistaOn ollu onni että meiän 11v kolli on niin kiltti ja kärsivällinen tapaus. Ei oo ollu moksiskaan vauvoista, vähän haistellu vaan ja puskenu. Molemmat lapset on siinä taaperoiässä halinu ja pusutellu enemmän ja vähemmän hellästi kissaa mutta ei oo pahemmin kissa koskaan suuttunut. Molempia parit kerrat varottanu ja vähän haukannu, mut hellästi vaan. Isompi ongelma on ollu se että jossain vaiheessa ne kissan vessapurut olis kauheen kiva laittaa suuhun..
Kaunis kissa :) Meillä kuulostaa samalta tää kissallinen perhearki. Paitsi että kun tyttö itkee niin kissa alkaa maukumaan, ja tulee tytön viereen ihmettelemään. Kait tuo Nekku on hoksannut, että Tytär on minun pentu :)
VastaaPoista