lauantai 11. lokakuuta 2014

Lokakuun kuulumisia, vauvat 2kk!

Mitä meille kuuluu ja miten meillä menee? Ei oo tullu kirjoiteltua ihan perusjutuista joten antaa palaa nyt sitten! Vauvat ovat paljon enemmän valveilla kuin aiemmin ja vaativat näin ollen enemmän huomiota. Tosi tyytyväisiä lapsia hyö kyllä ainakin vielä ovat tai jos joku vähän hermostuttaa, niin harvoin huudetaan kuitenkaan täyttä kurkkua tai paria-muutamaa minuuttia kauempaa. Enemmänkin se on sitten sellaista ähinää ja puhinaa, vääntelemistä. Ja jos itku tulee joskus niin se menee yleensä nopeasti ohi pelkällä sylillä. Tutti on tullut käyttöömme ja se rauhoittaa useimmiten molempia, aina sitä ei kuitenkaan hyväksytä suuhun. Monesti muruset "vuorottelevat" itkujensa kanssa :D eli toinen saattaa olla hyvinkin tyytyväisenä makoilemassa jossain (lattialla/sohvalla/sängyssä) kun toinen päättääkin vähän karjasta. Silloin voi antaa huomion tälle karjujalle ja toisellakin on kaikki hyvin :)


Edelleen nukkumisten ja syömisten suhteen mennään noin 3-4 tunnin rytmissä. Valvomisen vuoksi joskus menee niin, että toinen sammuu syönnin jälkeen, mutta toinen jääkin valvomaan pidemmäksikin aikaa. Tällöin vähän mietityttää, että meneekö rytmitys ihan sekaisin. No, valvoja saadaan sitten useimmiten nukahtamaan 1-1,5 tunnin valvomisen jälkeen syöttämisellä, koska edelliset ruuat ovat jo vajuneet masusta. Sitten kun ekana nukahtanut heräilee nälkäänsä, annetaan valvojan nukkua vielä jonkin aikaa ja sitten herätellään hänetkin syömään vaikkei olisi vielä sitä kolmea tuntia nukkunutkaan kuten toinen. Aamuisin jompikumpi tai molemmat ovat ruenneet heräämään jo parin tunnin unien jälkeen, jolloin me ei suostuta vielä heräämään :D Ollaan nostettu ähisijä(t) meidän sänkyyn vierelle tai rinnan päälle jatkamaan unia. Monesti siinä menee vielä tunti-puoltoista! Ruokamäärät on 80-90ml tytöllä ja pojulla 70-80ml. Siihen päälle joskus extra-annoksia.

Isi-mies (kuten selvästi kuvasta voi havaita ;)) ja Poika
Päikkäreillä Pojan kanssa
Tyttösen ja Poikasen eroavaisuuksista...
Tyttö on ruennut katselemaan ja kuuntelemaan tarkemmin ympäristöään. Pojulla on vielä vähän harhaileva katse, mutta silloin tällöin hänkin "malttaa" katsella enemmän yhteen kohtaan esimerkiksi minua jos on sylissä. Pojalla on myös aika levoton vartalo: kädet, jalat ja pää heiluu joka suuntaan jos hermostuttaa. Säpsähtelee joskus ja oonkin miettinyt, että onko ihan normaalia? Tyttö taas on aika rauhallinen vaikka itkisikin, ei siis heilu kuin heikkopäinen suuttuessaankaan. Molemmat nostelevat päätään ollessaan rinnan/vatsan päällä ja lattialla masullaan. Tyttö hallitsee päänsä paremmin, poika nostaa päätä mutta ei tuo sitä takaisin alas kovin maltillisesti. Tytöllä sujuu syöminen aina hienosti, pojalla useimmiten. Poika on kuitenkin syömisenkin suhteen joskus vähän levoton eli saattaa hotkia tai luputtaa ilman kunnon imua, jolloin ruuat valuu suusta pitkin ja poikin. Tehdäänkin aina syömisen ajaksi molemmille harsoista kauluri, niin ei mene aina vaatteet vaihtoon!


Tänään naperoilla ikää kaksi kuukautta! Torstaina 16.10. on aika neuvolan lastenlääkärille ja myöhemmin lokakuun lopussa tulossa vielä pojan polikäynti. Neuvolassa ollaan käyty pari kertaa ja viimeksi kun käytiin (29.9.) poika painoi 2775g ja tyttö 3125g. Eli painot nousee kivasti! Tyttö tuntuu jo hirmu isolta jytkyltä, on mielestäni muutenkin rakenteeltaan vankempaa tekoa kuin poika-hoikkeliini. Poika on siis vähän hintelämpi rakenteeltaan vaikka painoa alkaa olla jo kivasti. Tuntuu kuitenkin aivan erilaiselle kuin tyttö saman painoisena! Veikkaisin, että painot voisivat olla nyt noin 3500g ja 3100g.

Siinäpä jotain kuulumisia meidän huushollista :) Kysy ihmeessä jos haluat tietää jotain muuta. En osaa nyt ajatella, mistä muusta voisin kirjoitella!  

LLL = lupsakkaa lokakuuta lukijoille :D


6 kommenttia:

  1. Ompas aika mennyt nopeasti näin lukijan mielestä, tuntuu että justiin te pääsitte kotiin sairaalasta! :-) Kiva lukea kuulumisia! Onko muuten sektiohaava kunnolla jo parantunut? Missä vaiheessa se parani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, kyllä aika juoksee! Haava on ollut lähes leikkauksesta saakka aika samanlainen. Se lähti siis heti paranemaan hyvin ja kivuthan mulla oli tosi vähäiset koko ajan eli aika helpolla pääsin sen suhteen. Haava on nyt punainen viiva alavatsalla ja hiukan se iho on arka siitä kohdalta, mutta ei niin arka etteikö sitä voisi koskea! Jotkut alushousut nousevat just haavan kohdalle ja se hankaus tuntuu vähän ikävälle.

      Poista
  2. Teidän elämä vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin meidän. Meilläkin itketään melko vähän, mutta välillä on noita kunnon huuto konserttejakin. Sillon meinaa pää hajoilla, mutta se on ohimenevää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kestän sen kaiken ähinän ja puhinan ihan ok päivällä/illalla, mutta yöllä pinna on vähän lyhyempi. Mutta tosiaan ohimeneviä hetkiähän nuo on :) Jaksamista huutokonsertteihin sullekin!

      Poista
  3. Sinun blogia on aivan ihana lukea, ku lapset on nii samanikäsiä! :) Kiva lukea varsinki tosta kehittymisestä! Mun omat ainaki 2kk jälkee alko oikee kunnolla kehittymään sosiaalisesti. Varsinki tyttö! Hakee kontaktia paljo useammin nykyää ja semmosia ilosuuskohtauksia. Kauhee potkiminen ja käsien heilutus hymyn ja riemuhuutojen säestyksellä. :D Poika sit onki rauhallisempi tapaus vaikka sekin hakee kyl kontaktii jonkin verran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla :) Minäkin taisin liittyä sun blogin lukijaksi! On kyllä kiva lukea saman ikäisten vauvojen kuulumisista. Saa nähä tuleeko meillä kehitys hiukan jäljessä tuon keskosuuden vuoksi. Tyttö ottaa kontaktia poikaa enemmän, odotan niitä hymyjä ja nauruja, juttelua :)

      Poista

JOS kirjoitat "anonyymina", mutta tunnet minut henkilökohtaisesti, muista kirjoittaa kommenttisi loppuun kuka olet, jotta tiedän, kuka tuttu siellä kirjoittelee :)